Kuinka lähestyä puuta?

Influenssakausi....

2012-02-28T14:38:00.002+02:00

Juu ei ne pure ihmisiä. Ainakaan kaikki. Ainakaan kaikkia. Ehkä toisia lepakoita. Mistä sen sitten tietää?

Tärkeämpää onkin siis välttää hedelmien syömistä kuin lepakoita.

Psst... vaan yks pikkuvihje

2012-02-21T16:01:00.004+02:00

kaikille spinning-ohjaajille (tai indoor saisling, niin kuin jotkut sanoo).

Aihe: Viimeinen työbiisi, kun loputkin pitäisi saada itsestä irti.
Siihen EI TODELLA SOVI Erinin Vanha nainen hunningolla (kyseenalaista on, sopiiko se minnekään, mutta se on toinen juttu se).

TÄMÄ sen sijaan sopisi. Sitä odotellessa.

Joo ei mulla mitään hätää ole vaikka käynkin spinningissä. Perse vaan levinny. Niitä rakkauskiloja...kiitos niistä :)

Hyvää Joulua

2011-12-23T12:19:00.004+02:00

Lunta ei täällä päin edelleenkään ole. Laitetaanpa siis "menneen talven lumia".

Hyvää, rauhallista, rentouttavaa, elvyttävää, eheyttävää, lämmintä, makeaa, suolaista, iloista joulua kaikille ja mitä parhainta alkavaa vuotta.

Ja omalta kohdaltani - KIITOS tästä vuodesta! Parhaan joululahjani olen jo saanut monta kuukautta sitten.

Lunta!

2011-11-25T08:41:00.003+02:00

Miksei vielä ole lunta? Tahtoo lunta. Tahtoo talven. Joulumarkkinatkin alkaa jo ja ensimmäinen adventti ja ja ja. Eihän tuolla ...tana näekään mitään tällaisessa pimeässä vesisateessa. Viime vuonnakin oli lunta. Jo eilen.

Jäkälänalle

2011-11-20T21:36:00.005+02:00

Nyt kun vuosi on jo kääntynyt pimeimmälle neljännekselleen - vaikka hei - n. kuukauden päästä alkaa päivä jo pidentyä! (oikeasti? tosiaan!) - niin ainoa mahdollisuus päästä minnekään valoisaan aikaan on viikonloppu.

Siispä lauantaina pitkästä aikaa Kuuvaan. Aurinko yritti mennessä vielä vähän pilkistää mutta taipui sitten yhä kattavamman pilvipeitteen taakse. Muutaman kuvan silti sai napattua.

Paikan päällä meitä tervehtivät sekä tikka että tilhiryhmä. Mukavaa. Niin ja tuo jäkälänalle kalliolla.

Murusia pyrstötähdestä

2011-11-06T18:52:00.002+02:00

Tästäkin on sitten tänään kulunut yksi vuosi.

Nyt tiedän missä muruseni on ja tiedän että pyrstötähdelläkin toivominen voi toimia. Ja olen entistä onnellisempi.

Tämäkään ei silti ole se kappale josta vuosi sitten mainitsin.

Aika

2011-09-11T10:50:00.006+03:00

Aloin tätä tekstiä rustata tänne sunnuntaina, mutta tuli parempaa tekemistä...

Eilen (eli lauantaina) tuli eräästä erittäin mieleenpainuvasta (voiko niin sanoa kun ei muista juuri mitään 2,5 tunnin ajalta....) kävelylenkistä kuluneeksi vuosi.

Se toi mieleen kaikenlaista. Moni ajatus liittyy jotenkin aikaan.

On mielenkiintoista - joskin varmaan ihan merkityksetöntä - huomata, että tämän hetken mittakaavassa isoimmat tapahtumat, käänteet elämässäni tuntuvat sijoittuvan kevääseen ja toisaalta syksyyn. Keväällä on tapahtunut jotain mullistavaa, jonka käsittelyyn on sitten mennyt kesä ja loppukesästä/syksyllä on alkanut tavallaan "uusi aika".
(jos oikein miettii, onhan koko aikanikin alkanut syksyllä, kun olen silloin syntynyt.... ei se on kyllä jo liian kaukaa haettua... :) )

Toivon kuitenkin ettei tänä keväänä tapahtunut "käänne" aiheuta mitään uutta aikaa tänä syksynä, tämä on oikein hyvä juuri näin.

Ajasta tuli mieleen myös, että miten (nyt taakse päin katsoessa!) vuosi tuntuu kuluneen niin nopeasti mutta pitäneensä sisällään ihan mielettömän paljon. Hyviä ja huonoja hetkiä. Uskoen siihen hyvään kuitenkin. Onneksi.

Enkä muutenkaan haluaisi jättää mitään mullistuksista tai käänteistä pois, vaikka saisin kääntää kelloa taaksepäin (tai kalenteria). Joskus tosin kevään ja syksyn väli olisi voinut olla lyhyempi... tai syksyn ja kevään.

Hyvää syksyn jatkoa kaikille, en varmaan edelleenkään usein käy kirjoittelemassa...
pysytelkää lämpimänä.

Vuosi

2011-07-21T11:45:00.002+03:00

Piipahdin vain toteamaan, että tänään tulee vuosi kuluneeksi siitä kun sanoin ensi kertaa moi - anteeksi, en oikeastaan edes sanonut moi - kunhan nyökkäsin vähän matkan päästä. (Ilmeisen vaikuttavasti) ;)
No minulle ainakin nyökättiin ilmeisesti kovin vaikuttavasti. Kiitos siitä.

Ja kiitos että olen sittemmin saanut muutakin kuin nyökätä.

Loma lähestyy

2011-05-29T15:33:00.004+03:00

Oho - onko päässyt vierähtämään kolme viikkoa edellisestä postauksesta? No joo. Ei oikein jaksa/huvita istua tähän koneelle enää kotona, kun on töissä tuijottanut ruutua jo koko päivän. Ja on paljon muutakin tekemistä.

Eikä tänne nyt mitään ihmeitä ole kerrottavaa - elämä sujuu mukavasti mutta ei siitä sen tarkemmin tänne. Kuvia en kauheasti ole ottanut. Viikko sitten tuli tosiaan pyyhittyä yli taas yksi kohta listalta "mä en kyllä ikinä..." - niin, minä juoksin Naisten Kympin. So shoot me. Sentään juoksin koko matkan, ja se oli kivaa! Pelottavan kivaa.

Tässä taidepläjäys samalta reissulta.

Ensi viikolla alkaa kesäloma, reilu pari viikkoa luvassa. Kuten olette huomanneet, on ennustettu kauniimpia säitä heti tuosta helatorstaista alkaen....

Jos täällä on hiljaista, hyvää kesää ja kaikkea muutakin nyt jo kaikille!

Blondykes wear black and white

2011-05-08T18:33:00.002+03:00

Mitä? Supparitko kulahtaneemmat? No ehkä mutta niiiin paljon katu-uskottavammat...

Hyvää äitienpäivää

2011-05-08T18:29:00.003+03:00

No nyt on jo illansuu, mutta kuitenkin. Hyvää äitienpäiväksi nimettyä sunnuntaita kaikille, ei pelkästään äideille.

Lomalla

2011-04-28T11:34:00.002+03:00

Tältä tämä näyttää tällä hetkellä. Kaikki.

Iso Jee

2011-04-14T06:45:00.002+03:00

Eilen se sitten tuli. Siis tuo. Iso Jee. Olo on vähän kuin riisimurolla maitokulhossa (snap-crackle-pop), vielä hetki paria juttua pitää malttaa ("malttaa" - so.not.me. so.not.u.)...
Mutta eilinen on kyllä luokiteltava isoksi jeeksi.

Eikä tämän kummempaa postausta. Valitan. Ei irtoa.

Keeesäkesäkesä...

2011-04-11T07:02:00.002+03:00

(äänensävyllä jolla yritetään houkutella jotain joka on ihan lähellä...näkyvissä...lähes kosketusetäisyydellä...)

Eilen torkahdin jo aurinkoon. Todennäköisesti en kuorsannut ainakaan kovin kovaa, koska joutsenet eivät kaikonneet...

Kesä on siis lähellä.

Hiipivä Iso Jee?

2011-04-07T10:21:00.000+03:00

...? Onkohan toi...? Eeeei..joo kyllä se... Hmh. Kovin se näyttää siltä... näyttäis lähestyvän...mut joutuu vielä vähän siristämään silmiä...

Ajoitus ja sijoitus

2011-04-01T06:07:00.003+03:00

Olla siellä missä pitää silloin kuin pitää.
Olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Vivahde-ero? Ehkäpä.

Ensimmäinen ei ole tuurista kiinni. Kaikki ei sitä edes opi, toisilla se menee luonnostaan.
Jälkimmäinen - niin se onkin monimutkaisempaa. Taito, onni, sattuma, kohtalo...? Kuka tietää?

Seuraukset?

Niitä nyt ei varsinkaan kukaan tiedä. Tai tietää kuulemma jotain.

Jonkunkokoinen Vee

2011-03-30T07:19:00.004+03:00

Veestä on niin vaikea sanoa minkäkokoinen. Tuntuu hetkittäin isolta, vaikka toisaalta tiedän että mitätön, ja kohta tulee se iso jee, sitten ketään ei kiinnosta enää veet. Tai no... Mut siis. Voi vee parat.

Toinen Pikku Jee

2011-03-24T13:14:00.001+02:00

Eli nyt on jo Pikku Jee-Jee...
ihan varovainen sellainen...

Pikku Jee

2011-03-21T21:09:00.000+02:00

Ihan sellainen varovainen.

Mieliteot, seuraukset, tärkeys yms.

2011-03-16T17:59:00.004+02:00

En ole ikinä ollut vihaisempi kellekään kuin nykyään olen - ja olen sitä ihmiselle jota en edes koskaan ole tavannut.
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä tekisin, jos minulla ei olisi sitä tärkeintä ihmistä ja tärkeintä asiaa, joka menee kaiken edelle.

Kun se viha ja sen voimakkuus johtuu juuri siitä, että tätä ihmistä loukataan, satutetaan - ja kuitenkin toisaalta juuri sen takia en asialle voi/saa tehdä mitään.

..ttu!

Toisen tiikerin sanoin - ei biisi muuten mitenkään liity eikä sovi tilanteeseen, mutta tuo alun karjunta kyllä on sisäisesti kovinkin tutun tuntuista.

Sen sijaan keskityn aurinkoon ja auringonkukkiin.

What the hell

2011-03-05T18:35:00.004+02:00

Ne jotka minut tuntevat, tietävät, etten tarkoita tätä biisiä sanoineen kirjaimellisesti. Tuo nimi ja kertosäe kuitenkin kuvaavat vähän millainen fiilis kuluneena vajaana vuotena mulla on aina välillä ollut. Tai miten ehkä jotkut muut ovat kokeneet minut. Tai jotain. Toisaalta - tuo asenne näyttäisi tuoneen mammuttimaisesti hyvää myös!

Ne jotka eivät minua tunne, teillä varsinkaan ei ole mitään väliä, mitä tästä päättelette tai olette päättelemättä. Sen sanon, että a million dates I won't have, lasken kyllä kaiken tän yhden varaan.

Ohhoh

2011-02-27T20:17:00.008+02:00

Onko siitä tosiaan neljä viikkoa kun olen viimeksi tänne viitsinyt jotain tuottaa? Voisinpa sanoa että aika on mennyt kuin siivillä kun on ollut koko ajan niin hauskaa. Mutta aika on kuitenkin mennyt. Mennyt viikko taas kovin epäsäännöllisesti ja viikonloppu on kestänyt kuin vanha D:n biisi... kauan. (Huolimatta hyvästäkin seurasta - älköön kukaan nyt ottako itseensä). Tänään 24 sekuntiakin tuntui 24:ltä minuutilta - kirjaimellisesti.

Parin päivän päästä on kulunut puoli vuotta yhdestä lyhyestä (ja itse asiassa tavallaan nolostakin) sähköpostista. Sen jälkeen on virrannut niin käsittämätön määrä tajuntaa (kai se noin menee jos sana kerran on tajunnanvirta), muusta puhumattakaan. Mutta toivottavasti - ja niin uskon - se kaikki on vasta murto-osa siitä mitä on vielä luvassa. Kunhan tästä päästään kunnolla vauhtiin.

Kiitos tämän viikonlopun osalta auringosta, joka päästi minut Kuuvaan - siis KUUKAUDEN tauon jälkeen. Joka sulatti lumihankia kovaa vauhtia asfaltille. Joka lämmitti kasvoja ja mieltä. Joka paistoi jo korkealta. Joka nosti ulkolämpömittarini lukemat yli kymmenen plus-asteen (auringossa joo joo).

Kevät on täällä!

2011-01-30T19:23:00.003+02:00

On. Turha osoitella kalenteria minulle. Voihan se olla että takatalvi vielä iskee, mutta kyllä kevät oli päivänselvästi tullut tänään ilmoille. Kevättalvi? No vaikka, kevättä se on sekin. Jos puolitoista kuukautta sitten päivittelin joulukuun auringon lämpöä, tänään kevätaurinko lämmitti niin kuin sen pitääkin.

Hazy shade of P!nk

2011-01-29T16:58:00.004+02:00

Eih... Näin tänään sen sensuroidumman version P!nkin biisistä F*cking perfect. No ei siinä mitään, en ole nähnyt vielä sensuroimatonta (on kai esim. Voicen nettisivuilla). Enkä nyt välttämättä haluakaan nähdä yksityskohtaisemmin itseviiltelyä. Mutta onko ne SANATKIN pitänyt vesittää kilteiksi??? Jos biisin nimi kerran on F*cking perfect, niin ei ne sanat mene "that you're less than, less than perfect" eikä "you are perfect to me" vaan se F-SANA sinne!!! ASENNETTA!!! SE ON F*CKING P!NKIÄ!!! (No itse se on sen suostunut tekemään...)

Ihme sievistelyä tässä nykyisessä maailmassa...

Hyvä päivä

2011-01-25T20:15:00.003+02:00

Siitä huolimatta että työt potkii vastaan (kuten joillakin ruoka) tällä hetkellä oikein kunnolla, oli tänään erinomainen päivä.
Omien f..king freakyjen juttujeni lisäksi oli tosi lämmittävää kuulla että myös muualla tapahtuu positiivisia asioita.

Lisää hyvää kaikille. Ja hyvää yötä.

(pitäisikö päättää tuo kuten Tony Tähti aikanaan päätti ohjelmansa Radio Cityllä - "varsinkin sinulle beibi")

Turku ja joutsenet

2011-01-23T20:19:00.003+02:00

Liekö Turku joutsenten luvattu kaupunki? No kaikkihan tietävät että täällä on se varsinainen Suomen Joutsen. Ja onhan Ruissalossa paljon joutsenia tiettyyn aikaan vuodesta. Sitten täällä on Joutsen-apteekki. Mutta erikoisuus on ehkä venyttelevät joutsenet. Ne ovat näkemisen arvoisia. Ainakin jotkut niistä.

Madonna ja Eikka

2011-01-22T13:06:00.003+02:00

Mikä saa ihmisen huudahtamaan EIKKA! kuullessaan autoradiosta "time goes by... so slowly..." vaikka ei ole Eikkaa koskaan nähnytkään? Eikä edes itse asiassa ole varma kirjoitetaanko se noin... Joku h....aalto kai.

Kytkentöjä

2011-01-21T06:41:00.003+02:00

Ei, tällä kertaa ei fysiikkaa. Tai siis - joo ei.

On huvittanut viime aikoina paitsi horoskooppiuudistus (älkää nyt tekin sanoko että ette ole kuullut siitä! No menkää vaikka Voicen sivuille tai jotain) niin omilla listoilla viime kuukausien ajalta korkealla olevien biisien kytkökset.
No en ala sitä teille sen enempää selitellä. Mutta siis - Lisa sanoi sen syyskuussa. Britney (niin - Britney, I know!!) sanoo sivulauseessa sitä samaa nyt. Nyt ei onneksi kukaan enää yritäkään.

Ainoa oikea valinta

2011-01-09T09:28:00.004+02:00

Siis. Kuohuviinin valinta. Tosin en ole vielä maistanut. Mutta sitä odotellessa.
Voiko se olla kuin hyvää...??

Freaky

2011-01-08T20:25:00.001+02:00

Hmmmm... mitenköhän valkoiset pörröhanskat näkyis tossa hohtovalossa...?

WTF - watti the f..k? Fysiikkaa siis..

2011-01-08T11:02:00.009+02:00

Tehon yksikkö on watti. Teho on jännite kertaa virta. Siis yksiköissä W = V x A.
Eli millainen jännite on jos teho on 100 W ja virtaa yksi A.... no noin sata volttia (100 W/1 A). Joo kyllä se aika hyvin tuntuu pitävän paikkansa.

Watti on myös energian määrä suhteessa aikaan. Eli W = J/s. Ei siis ihme että jos 100W:lla vain "tehotaan" (ilman lisätehosteita tai -toimintoja siis) yhdenkin sekunnin, niin siinä kuluu jo huimasti energiaa (100 joulea) ja huhhuh. Eli sekunnissa melkein 24 cal, tunnissa jo yli 86000 cal eli 86 kcal joista noin yleensä puhutaan kaloreina, vuorokaudessa siis noin 2000 kcal.

Eli jos tällaisen kaltaiseni n 65-kiloisen naisihmisen energiankulutus vuorokaudessa on vajaa 2000 kcal, olisi tämän 100 W ympärivuorokautisesta vaikutuksesta "sellaisenaan" seurauksena yli kaksinkertainen energiankulutus.

Täytyy siis varautua ostamaan lisää proteiinia...

Tai oikeastaan - jos se 100 W kerran kohdistuu eikä sitä pidä itse tuottaa, niin korvaako se sittenkin sen koko vuorokauden energiantarpeen eikä tarvitse syödä enää ollenkaan... hmmm... hämmentävää. Tämä tulee vaatimaan tarkempaa tutkimusta ja pitkäkestoista seurantaa.

Tuli - ja meni

2010-12-31T06:44:00.004+02:00

Tämä vuosi alkaa sitten olla tässä. Kiitos ja tervemenoa. Tai - vähän ristiriitainen juttu. Meinasin sanoa että eipä tule ikävä tätä vuotta, ei todella. Mutta ei se nyt ihan niinkään sitten mennyt.

Tarpeeksi mätti tänä vuonna mutta miten se sitten lasketaan se loppusaldo? Montako miinusta tarvittaisiin kumoamaan se yksi f..king iso plussa? Ei meinaan riitä vielä ei. Ja toivottavasti tietenkään ei koskaan tulekaan tarpeeksi.

Joten lähinnä kiitokseksi pätkä mun äsvärisolu(i)lle:

You can push me out the window
I'll just get back up
You can run me over with your 18 wheeler truck
And I won't give up
You can treat me like a slave
I'll go underground
You can run over me with your 18 wheeler but
You can't keep me down, down, down

- no keltä muulta kuin P!nkiltä kuvittelitte sen olevan???

Hyvää - parempaa - uutta vuotta siis kaikille - hankien keskeltä valoa kohti. Erittäin rauhallisissa merkeissä - toivottavasti. Vain yksi firework ja ehkä kourallinen kimalletta ilmaan.

Hyvää Joulua

2010-12-24T18:09:00.002+02:00

Erikoinen joulu itsellä. No. Ei siinä mitään. Ensi jouluna on tähtäimessä joulupatja. Heli Laaksosen ohjeiden mukaan.

Aidosti Hyvää joulua kaikille.

Nyt syömään.

För att du är här

2010-12-22T22:32:00.003+02:00

Pitkästä aikaa Evaa...

Kaunis laulu.
Ja eräiden eilisten juttelujen myötä etenkin tuo viimeinen säkeistö sai hetken miettimään... Mitä se sisältää, mistä sen tietää? Milloin tai miten se mitataan? Rinnalla oleminen/kulkeminen... ei välttämättä tarvitse olla fyysisesti luona (vaikka onhan se usein plussaa). Ei tarvitse eikä usein pidäkään tehdä puolesta. Tietoisuus, tunne siitä että ON. Toiselle. Se kai on olennaista.

Jag fick min mun
mina ord
fick mitt hjärta
mitt röda blod

runda bröst
min mörka röst
mina ögon
min starka lust

Jag blev född
till den jag är
för att du är här

med allt du är
dit du ska
bredvid dig
går jag...

Viikonlopun sarjikset 2

2010-12-21T06:53:00.001+02:00

Parempi myöhään...

Tiedän tuon ylemmän tyypin nimen.

Ja ymmärrän Leeviä... plus että se pitää tehdä parvekkeella...

Suosittelen

2010-12-17T06:57:00.003+02:00

Meinasin suositella lämpimästi erästä tuoksuvettä (eikö sana hajuvesi ole aivan harhaanjohtava...tai no on niitäkin) mutta sitten totesin että ei, se paljastaisi minusta liikaa... Sitä paitsi mitä sitä muille enää suosittelemaan. Joten unohtakaa tämä postaus.

Viikonlopun sarjikset

2010-12-13T06:32:00.003+02:00

Näin juuri.

Näinkin juuri. Mutta hmmm. Onhan niitä. Tiedän ainakin joidenkin kissojen käyttävän. Ainakin pyjamanhousuja.

Tuuli

2010-12-11T17:59:00.004+02:00

Tuuli saisi kyllä tuulla. Oon tänään ollut koko päivän niin huonolla tuulella että kiitos ja onnea kaikille joiden ei ole tarvinnut hoitaa mitään asioita mun kanssa tänään. Ja silti asiat ovat oikeasti enemmän kuin hyvin.

Olin jopa LENKILLÄ äsken. Hölkkälenkillä! Ihan keskenäni. Niinpä. Mitä sekin kertoo...
Hengittämässä samaa ilmaa.

Salibandy

2010-12-11T17:52:00.003+02:00

Älkää nyt taas kukaan ottako hernettä nenään ja saatte olla esim koriksesta ihan mitä mieltä haluatte. Mutta miten voi olla joku laji itselleni niin "epämielenkiintoinen" ja hölmön näköinen kuin salibandy - ottaen huomioon että kyseessä on vieläpä joukkuepalloilu? Ja vieläpä the lepakkolaji (mistä sekin johtuu - koriksessahan esim pääsee paljon enemmän kunnon kontaktiin... ;) )

No näin vaan on ja tulipahan sekin tänne sanottua. Suomi saa silti toki mielellään voittaa MM:n.

Lumibiisejä

2010-12-09T22:08:00.002+02:00

Ei varmaan kannattaisi tähän aikaan, työpäivän ja vieraspelin jälkeen alkaa postailla tänne, mutta ei sitä ihan suoraan nukkumaankaan kykene menemään.

Pari päivää on jo ollut mielessä että tää biisi pitäis nyt laittaa tänne, tää kun ei varsinaisesti ole edes joululaulu. Niin ei sillä että joululauluissa ois jotain vikaa sinänsä. Olipa vaikeeta löytää tuubista kelvollinen versio kelvollisella videolla.

Sitten tänään ajelin töistä niin tuli joulubiisi joka on mun ehdottomia suosikkeja. Varsinkin joulunodotusbiiseistä.

On tullut muutaman kerran ajeltua pitkähköä matkaa mökille jouluksi lumisissa maisemissa mm tätä kuunnellen ja laulellen. No mut joo, kaikki on tällä hetkellä toisin, mutta tästä biisistä pidän edelleen, ja se sopi tänäänkin tuonne lumiseen kaupunkiliikenteeseen.

Tämä ei ole postaus

2010-12-03T23:05:00.003+02:00

Shhh... siis tämä ei ole postaus, koska olen hiljaa nyt kuten lupasin. Kuten joskus viestit joita sain eivät olleet viestejä. En saanut niitä.
Nojoo.
Mut mua huojentaa se, että se mainitsemani "uneton Turussa" on tänään käynyt ihan inhimilliseen aikaan... Kun itse olin kaupassa ostamassa nuudeleita sun muuta. Hyvä niin. Yöunet ovat tarpeen kaikille.

Hengitys

2010-12-03T09:18:00.000+02:00

Hengitys sujuu kuulemma näin: sisään, ulos, sisään, ulos, sisään, ulos. Tahti olisi hyvä olla mahdollisimman tasainen, säännöllinen ja tapahtua pääasiassa em. järjestyksessä. Siis vuorotellen. Siis. Varsinkaan sisään-osuuksia ei kannata ilmeisesti jättää kovin usein väliin. Ok. Koetetaanpa. Otetaan erittäin rauhallinen tahti näin odottaessa. Ettei lopu kesken. Kun odottavan aika on tunnetusti pitkä.

shhhh

2010-12-02T18:13:00.002+02:00

Oltu taas jo pari päivää. Ei oo ehtiny/ollu asiaa. Voi ei on varmaan ollu rankkaa teillä.

Täällä käydään kyllä kummiin aikoihin...voi sitäkin jotakuta turkulaista unetonta, joka minun blogissani on käynyt viime aikoina puolen yön tuolla puolen. Tai sitten aamuvarhaisella. Ei nyt niin aikaisin kuin itse nousen, mutta aikaisin kuitenkin. Ei siinä, tervetuloa vaan, toivottavasti siitä on jotain iloa. Tai muuta positiivista vaikutusta.

Thaipotkiskelut on tältä erää nyt potkittu, jäljellä on vielä kaunis sinelmä jalkapöydässä, joka ei kuitenkaan haittaa elämää (ei siis tunnu käytössä).

Sitä äkkiseltään ajattelee, että refleksit ja reaktiokyky on sitä mitä on, luontaisesti. Mutta hohhoi että se on sou harjoituksen tulosta. Omassa lajissa on melkokin nopeat kädet ja jalat - siis tässä mielessä - jalkojen nopeudesta liikkumis-/etenemismielessä en sano mitään.
Nyt sitten kun olisi pitänyt reagoida edes jotenkin kaverin rauhalliseenkin potkuun niin silmä katsoo - aivo toteaa että jaha, toi jalka näyttäis nousevan - se taitaa potkaista - joo nousee edelleen - kyllä se tosiaan aikoo potkaista - nousee - jaa kohta se osuu jo - no nyt se osui. Koko tänä aikana ei tapahdu mitään muuta. Että edes harkitsis torjumista. Onneksi ei ollut ainoa.

Mutta nyt hiljenen taas hetkiseksi, siiheksi.

Oikein hyvää lähestyvää viikonloppua kaikille. Varsinkin minulle.

Mä haluuun

2010-11-29T21:30:00.003+02:00

Ihanko oikeesti? Ei saa sanoa "tahdon"

No - saako sitten sanoa "Mä HALUUN!!"?

Ei voi olla todellista...sehän tosiaan romuttaisi viimeistään avioliiton aseman jos vielä nainen saisi sanoa naiselle tai mies miehelle "tahdon". Se olisi suorastaan törkeää tasavertaistamista. :D

Sukkia ja muita asusteita...

2010-11-29T18:07:00.004+02:00

Voi kun meillä on niin herttainen pikku työyhteisön alayhteisö siellä meidän nurkassa. On heittotähtiä ja jäyniä (jotka joskus menevät ihan vähän yli kuten se, että P!nkin kuva peitetään Matti-Esko Hytösen kuvalla!! Törkeää, siitä olen ilmoittanut työsuojeluvaltuutetulle) ja salmiakkivaihtotaloutta sun muuta.

Pukeutumiskoodikin on aika hyvin hanskassa, vain yksi poikkeava mutta okei, se on vaikeeta kun on 50-luvulta. Muuten on J&J farkut ja kolmen raidan tossut niin kuin pitää.
Tänään haettiin vielä lisää yksityiskohtia. Olin juuri esitellyt uudet hienot sukkani niin miespuolinen kollega oli lähes valmis esittelemään oman vaateostoksensa. Mutta ei sitten esitellyt. Pyh - ne bokserithan ois ollu mielenkiintoista nähdä. Kamoon. No ehkä pikkujouluissa... ;)

Hyisen jäisen aurinkoinen

2010-11-28T19:52:00.009+02:00

Kuten olin suunnitellut, käväisin valokuvauskojeen kanssa Kuuvassa.

Taas se oli ihan erilainen kuin koskaan ennen. Aurinko paistoi, pakkasta yli kymmenen astetta, höyryävä meri. Rantakivet jään peitossa.
Pakkasesta ja sijainnista huolimatta ilma oli yllättävän leppeä - tuuli ei osunut rantaan ilmeisesti oikein miltään suunnalta. Kylmempi oli kun lähti talsimaan takaisin autolle.

Kuvia tulee tänne aamulla. En vaan jaksa niitä alkaa räpeltää tällä kotiläppärillä. Teen sen aamuyöllä töissä. ;) Ennen kuin leimaan sisään tietysti. Ja ennen aamukahvia. Ennen mitään muuta. Ensitilassa. Heti kun hälytykset laitetaan pois ryntään koneelle.

Se oli tää "viimeinen" viikonloppu. Tällä erää.

Edit: tässä nyt näitä kuvia.

Tunnelma tiivistyy

2010-11-27T18:02:00.004+02:00

Viitaten vain siihen, että olen tänään vielä tiivistellyt makkarin ikkunaa ja partsin ovea. Nyt alkaa olla aika hyvä. Makkarissakin pystyy halutessaan oleilemaan, ei tarvii välttämättä kömpiä saman tien ylös ja liikkeelle.

Eilinen jäi väliin tämän bloggailun suhteen, ponkaisin töistä heti Hesaan ja sieltä vielä illalla takaisin. Mitä järkeä? No en tiedä, mutta hyvän ystävän näkeminen oli sen arvoista kyllä. Mikäs tuolla tyhjähköä moottoritietä takaisin ajellessa.

Eksältä tuli kaunis tekstiviesti edellisenä iltana. Kiitos siitä ja toivon vilpittömästi hänelle sitä samaa.

Tänään sain yllättäen käydä myös joulumarkkinoilla syömässä riisipuuroa ja juomassa glögiä. :) Mukava, talvinen sää - sekä puuro että glögi lämmittivät miellyttävästi ;)

Tunnistin tämän tyypin, joka seisoskeli Tuomiokirkon nurkilla - mutta ihan tuurilla.

Huomenna jos olisi nätti sää voisi harkita kamerointia ja säästä riippumatta punttisalia. Mutta vain jos ei tule mitään parempaa... ja ehtiihän noita vaikka mitä.

Ainiin. Tuli aikanaan torpattua P!nkin uusin biisi täysin. No ei se edelleenkään parasta P!nkiä ole, se ei tuo muijan ääntä esiin sen ansaitsemalla tavalla. Mutta biisiin sinänsä tottuu - nyt pitää jo pistää kovemmalle kun se tulee radiosta. Ei auta. Video on - hmm - mielenkiintoinen. Paras kohta 2.51-2.53.

Auringonlasku ja -nousu

2010-11-25T19:31:00.005+02:00

Tänään paistoi aurinko! Sen mitä siitä ehdin nähdä kun huoneessa ei ole ikkunaa ja ulos päästessä se jo oli kovaa vauhtia laskemassa. Sen kunniaksi.
Sitä paitsi joku väitti mulle tuossa reilu pari kuukautta sitten olevansa oikein ..tun auringonpaiste, se sama just, päivänsäde ei riitä vaan koko aurinko. Nonni. Sekin vielä. Ja tää on yksi Yksinkertaisesti Punaisen parhaimmista biiseistä.
Videosta en todellakaan sanoisi samaa. Close your eyes again. :)

Sää

2010-11-24T21:11:00.004+02:00

Tänään tuli jo vähän kunnollisemmin lunta. Sää olisi vaatinut kynttilöitä ja kuumaa kaakaota, mutta ohjelmassa oli juoksulenkki. Se jäi kuitenkin ymmärrettävistä syistä tekemättä.

Pyryyn lähdin kuitenkin katselemaan. Kuvista ei tullut kummoisia, mutta oli rauhallista istuksia joen rannalla tuhannen euron penkillä ja katsella lumipyryä ja olla jokseenkin tyytyväinen elämäänsä. Enkä tarvinnut kuumaa kaakaota tai juoksulenkkiä pysyäkseni lämpimänä.

It gets better

2010-11-24T18:34:00.005+02:00

Itselläni ei ole ollut ongelmia suuntautuneisuuteni kanssa. En tosin sitä tiedostanutkaan teini-iässä. Silloin se varmasti olisikin ollut vaikeampaa.
Eikä kukaan ympärilläni ole ainakaan tuonut ilmi sen olevan ongelma heillekään. Ja jos onkin, olkoon. Heidän ongelmansa. Ei minun.
Minulla ei ole ongelmaa.
Minulla on vieläpä elämässäni ihminen joka tekee sinänsä kokonaisesta ja riittävästä minusta vielä jotain paljon enemmän.
Ja senkin suhteen, allt kommer att bli bättre. :) Close your eyes...

Purkkiherneitä

2010-11-24T16:49:00.001+02:00

Vai että purkkiherneitä...? :D No kunhan ne ei mee nenään.

Antamisen iloa

2010-11-22T21:09:00.002+02:00

Tänään onnistuin ilahduttamaan ilmeisen vilpittömästi tärkeätä ihmistäni itsetehdyllä askartelutuotteella. Ei todellakaan siis mennyt hukkaan se eilisiltainen aika. Ei (lähes) mikään ilahduttanut minua tänään enemmän kuin sen aiheuttama reaktio. :)

Ilta menikin sitten pystypainissa. Odotan mielenkiinnolla miten kipeä niska huomenna on. Ja se ...tanan yleisliike. Tänään se sitten tuli. Arrggh.

Te jotka tätä aamulla luette, päivien määrä on melkein jo yksinumeroinen. Ja siinä on vain yksi viikonloppu.

Blogiton viikonloppu

2010-11-22T06:26:00.004+02:00

Ihan hiljaa oon ollu koko viikonlopun. Siis tässä blogimielessä. Ei oo ollu hirveästi asiaa teille. :)

Mut kovin lohduttavan seikan luin eilisestä lehdestä: Raamatussa sanotaan, ettei lepakoita saa syödä. Huh. Saa siinä mielessä sitten olla ainakin rauhassa hartailta kristityiltä.

Kuten näette. Ei pal asiaa. Teille.

No lauantaina opin kyllä myös "lasi, täyttö, huju, jättö".

Eli edelleenkään. Ei pal asiaa. Teille.

Lunta!

2010-11-18T20:12:00.010+02:00

Yöllä oli satanut lunta, ja sitä satoi vielä aamullakin kun pääsin töihin. Muutama pakkasaste. Jee!

Tämä on niin kuin SE biisi siihen säähän. Ja etenkin tänään.
En löytänyt tuubista sitä hakemaani versiota Deanin laulamana, joten heitetään tähän nyt tuoreempaa verta, osaa tuo Bublékin tämän ihan kohtuu hyvin vetää.

Ei puutu kuin takkatuli ja jotain muuta. Etenkin jotain muuta. Villasukat on. Mukava piitkähihainen paita on. Pyjamanhousut on. Kynttilät on.

Glögiäkin on, mutta se ei lämmitä yhtään niin kuin viime kerralla kun join. Näköjään lämmin pizza siinä rinnalla ei toimi - se vaatisi jotain muuta. Lämpimiä tai ehkä jopa kuumia... hei kettu juoksee pihan poikki. Oi kuinka söpöä. Hyvää yötä.

Kiusanhenki

2010-11-17T21:11:00.003+02:00

Tänään olin vähän kiusanhenki. Tivasin asiaa johon tiesin vastauksen vain sen vastauksen saamisen ilosta. Aaaanteeeeksiiiii.... ;) Mutta se oli sen arvoista.
Sekin.
Pitäs vaan oleilla enempi...
Mutta hitto kun en vieläkään muista mitä itseltäni on tivattu...

Niin ja sitten menin sanomaan että olen rakastunut. Daa. Olipa uutinen. Niin on joku toinenkin.
Voisinpa sanoa että siinä ei ole mitään pelättävää. Onhan siinä vaikka mitä jos sitä niin ajattelee. Mutta kun ei sille mitään voikaan niin eipä kai ne pelon aiheetkaan sitten enää mihinkään häivy. Mennyttä mikä mennyttä. Joten haluaisin katsoa mihin tämä polku johtaa. Kovin näyttää mielenkiintoiselta ja kauniilta ja erityiseltä. Varmaan on juurakkoakin jossain. Mutta polvet on ennestään ruvella ja ymppiminen on hanskassa, näen ja kuulen ja tunnen niin eiköhän se voisi onnistuakin...jokin...mikälie...mahdollisesti...

Perunamuusia, riisipiirakoita, proteiinipirtelöitä ja -patukoita, rahkaa jne.

Eikä pitänyt osua jalkapöydällä mutta pari kertaa osui. Au. Olispa pidemmät jalat... No se on vaan mustelma. Tai pari. Ihan sama.

Elämän suuria asioita

2010-11-16T20:29:00.003+02:00

Nämä on nyt ihan selviä juttuja.

Ensinnäkin se on se satsuma.
Omena (ei päärynä)
Omena vihreä (ei punainen)
Viinirypäle vihreä (ei tumma)
Riisi (ei manna) vaikka se nyt tosin vaan enemmänkin menee niin...
Fazer (ei Marabou)
Suolakurkku (ei maustekurkku)
Lanttulaatikko jos joku (ei ainakaan porkkana-)
Maksalaatikko rusinoilla. Jos maksalaatikkoa söis.
Ei mansikkahillo vaan vadelmahillo ainakin letuilla paitsi että sokeri on myös erittäin hyvää (tietysti! sokeri on aina hyvää - paitsi kahvissa. Kahvin kanssa kylläkin mutta erikseen)
Pannarin kanssa myös vadelmahilloa - sekä kermavaahtoa... vai olikohan se pannari?! No. Jonkun kanssa kuitenkin. Se vaatii ehkä vielä tarkennusta.

ja paljon muuta olennaista...

Ah maanantai

2010-11-15T22:22:00.003+02:00

Onpa maanantait nykyään odotettuja ja mukavia.

Mut tehokkaasti ne näköjään tyhjentää pääkopan. T.Y.H.J.Ä.Ä. tai sitten sellaista ettei tähän voi kirjoittaa.

Ai. Kysymys. Onko satsumat parempia kuin klementiinit?

Hyvää yötä.

Valo, kivi, vesi...

2010-11-14T19:26:00.006+02:00

Tänään kotimatkalla kuvailemasta näitä otoksia mietin hetken tätä valokuvaamista. Siis omalta osaltani.

Mielielementtejäni ovat näköjään vesi ja kivi. Ehkä siihen vaikuttaa visuaalisuuden lisäksi niiden muutenkin mielenkiintoiset ominaisuudet - vaikka kivi on niin lujaa ja kovaa ja vesi sellaista kuin on, se on kuitenkin se kova kivi joka antaa periksi kun ne ovat tarpeeksi vuorovaikutuksessa.

Ja valo. Tietenkin valo on valokuvauksessa välttämättömyys jo sinänsä, mutta olen nimenomaan tyytyväinen, jos onnistun tallentamaan kuvaan jotenkin erityisen valon tai sen aiheuttaman efektin.

En yleensä ainakaan pyri saamaan kuviini mitään sanomaa, vaan se on enemmänkin vain yritystä vangita silmän näkemä kauneus kuvaksi. Ja jo siinä onnistuminen itsessään antaa iloa, sen kuvan lisäksi.

Kauneinta en kuitenkaan koskaan pysty taltioimaan millekään filmille tai muistikortille. Nimittäin sitä mitä näen kun katson häntä.
Mutta onneksi näen sen silmilläni ja voin tallentaa sen sydämeeni.

Te saatte siis tyytyä näihin.

Karkkisääntöjä

2010-11-13T18:46:00.003+02:00

Lontoon rakeet: ei missään nimessä eikä olosuhteissa voi syödä yksi kerrallaan. Vähintään kolme yhtä aikaa suuhun. Paitsi tietty jos on enää vähemmän jäljellä...

Missä X: Aina vähintään yksi musta ja yksi värillinen yhtä aikaa suuhun, voi laittaa useammankin, mutta molempia pitää olla.

Dumle: ehdottomasti se original. Sitä puraistaan pari kertaa, nielaistaan ja avataan jo seuraavaa. Järjetöntä mutta niin se menee.

Fazerin Salmiakkimix: Kulmikkaat on parhaita. Superit ok. Merkkarit lähetetään ninjakoulun reksille tai jollekin muulle hölmölle.

Mutta parhaista parhain karkki on sokeri. Sugar. Sellaisenaan. Mikään ei sula suussa niin kuin se. :)

Banaani

2010-11-13T09:30:00.002+02:00

Se nyt on vaan niin että banaani pitää kuoria siitä päästä, missä sitä varten nimenomaan on kahva. Tajuaahan sen apinakin.

Update

2010-11-12T18:23:00.001+02:00

:)

(toi oli taas linkki...ja se update oli siellä ihan lopussa)

Lumisadetta

2010-11-11T17:45:00.003+02:00

Nyt on taas/edelleen pää niin tyhjä ja pökerryksissä (voiko olla pökerryksissä jos se on tyhjä?!) että ei kyllä tiedä yhtään mitä tännekin kirjoittelis. Ei ole mitään sanottavaa. Täällä.
Ei mulla kuulemma muutenkaan tunnu olevan mitään sanottavaa. Hiljaa olen vaan. Ja ehkä nauran. Tai sit jotain muuta. Minkäs sille sitten voi. EI OO MUN SYY.

Tänään mulle "sanottiin" jotain niin kaunista että mä aloin itkeä keskenäni kesken työpäivän. Voi moro. Onko joku sekaisin vai sekaisin?

Ehkä paras mennä nukkumaan. Mutta ensin syön jotain. Nälkä.

Simply Redggae

2010-11-10T22:20:00.002+02:00

Vähän vähemmän soitettua Simplaria. Ei muuta. Nukkumaan. ;)

Wow

2010-11-10T06:31:00.001+02:00

DAMN, GIRL!

Henkevää osa II

2010-11-09T22:57:00.002+02:00

Toinen sana mitä käsiteltiin henkevässä autokeskustelussa oli tämä ikioma "lesbo". Minä en vain pidä siitä sanasta sanana - ja olen huomannut etten ole ainoa. Se ei ole sujuva sanoa suomenkielen seassa ja muutenkin. Olisin mieluummin homo.

Heterotkin on vaan heteroita. Sama sana molemmille. Ollaan hei mekin vaan kaikki homoja. :)

Henkevää.

2010-11-08T21:17:00.003+02:00

Kannattaa lopettaa lukeminen tähän jos ei halua lukea hengetöntä keskustelua jota käytiin maanantai-iltana thaitreenien jälkeen autossa...

Niin siis oikeasti. Lopettakaa ajoissa. Ihan turhan valittaa ala-arvoisesta huumorista jos jatkaa.

Ai ette lopeta? No ei sit. Mä en sitten kirjoita sitä.

Haha. Tästä tuli vielä henkevämpää kuin ajattelin. Hyvää yötä.

No joojoojoo. Laitetaan nyt jotain siitä "keskustelusta" tähänkin. Ei tosin sitä henkevintä osuutta.

Ja huom! Sana neekeri ei tässä ole nyt sitten haukkumasana!!!
Sitä nimenomaan käsiteltiin. Miksi siitä aikanaan yhtäkkiä tuli haukkumasana? Itse olen syntynyt niin aikaisin (ennen kolmea aamuyöllä) että minä totuin siihen ihan neutraalina sanana - kuten eskimo, intiaani... Mutta nyt kun se on "paha" "epäkorrekti" sana, se on toki muuttanut sävyään omassakin korvassa. Neekeri-sanaa ei ymmärtääkseni sovi käyttää, mm koska sitä käytettiin/käytetään niin paljon haukkumasanana.

No - hmm - miksi homot ovat sitten edelleen homoja? Kovin yleisesti kuulee nuorison keskuudessa huudeltavan "vitun homo" (mikä sinänsä on jo todella ristiriitainen sanayhdistelmä - tarkoittaako se itse asiassa lesboa?)

Miksi pöllöt ovat edelleen pöllöjä, aasit aaseja? Puhumattakaan pahveista ja pöntöistä?

Minähän varoitin.

Työpäivä

2010-11-08T18:13:00.006+02:00

Ruokapöydässä töissä tänään yksi ei-niin-läheinen-työkaveri, paitsi organisatorisesti (vau! ei sentään tabulaarisesti) vähän sanoi jotain mikä aiheutti reaktion "anteeksi? mitä?"

Osasyynä oli se, etten kuullut todellakaan tarkasti kaikkea mitä hän sanoi - hän kommentoi Adam Lambertia ja tämän keikkaa. Lapsensa olivat olleet siellä ja oli katsottu sitten koneelta jotain kännykkävideoita yhdessä. Oli ollut/liikkunut "kovin homomaisesti" ja sitten kommentointia aiheutti myös se, että oli suudellut miestä siellä lavalla.

No - öö - se ON homo. Sallittakoon myös asiaankuuluva liikehdintä (mitä se sitten pitääkään sisällään kenenkin mielestä). Ja mitä tulee tuollaiseen imuttamiseen sun muuhun keikkalavalla - itse en välitä nähdä sitä, oli sitten kyseessä mitkä sukupuolet tahansa. Mutta haloo, mitä Madonna teki jo pari vuosikymmentä sitten? Hohhoijaa.

Ehkä kysäisen tästä vielä, ehkä en. Ihmetytti lähinnä nimittäin se, että eikö kollega tiedä vielä mun suuntautuneisuutta, kun jotenkin toi oli vähän tökerösti kommentoitu...

Päivä oli kuitenkin erinomainen - elämäni paras infotilaisuus töissä - ja huom vaikka se oli IT-puolen asioita, iltapäivällä ja kesti kolme tuntia. Daa. Go figure. Sanotaan vaikka että asioista sai tosi hyvän näppituntuman.

Sunnuntai osa II

2010-11-07T17:33:00.003+02:00

Olin suunnitellut meneväni testaamaan kameroimista jalustan avustuksella, jahka pääsen yltsästä. Siinä vaiheessa kuitenkin iski niin nuukahdus, että täytätin vain vatsani, kävin kaupassa ja huristelin himaan. Aikaa kyllä olisi ollut yllin kyllin.

Yhden kuvan otin. Ilman jalustaa.
Siinä se auto nyt on.

Nyt sohvalle. Ehkä kohta on aamu. Ehkä jopa nukkuisin sinne asti...

Sunnuntai osa I

2010-11-07T13:53:00.003+02:00

Onnellinen

2010-11-06T19:49:00.005+02:00

Minä. Nyt. Sydän täynnä. Pää tyhjä. Mutta kaunis ja sopiva kappale.

On kuitenkin yksi kappale. Se kappale. Se ei ikinä tule tähän blogiin. Ei edes sen nimi. Eikä esittäjä. No okei. Esittäjää voitte arvailla. Mutta se jää silti sitten arvailuksi.

Hei muuten. Tuo tähdenlento ja toivomisjuttu. Päteekö sama pyrstötähtiin?? No. Nähty on ja toivottu. ;)

Työpaikkakiusattu ja -jotain

2010-11-04T20:11:00.003+02:00

Parhaassa työkaverissa on alkanut näkyä selkeitä työpaikkakiusaajan merkkejä. Mä meen kohta kertoon eskälle. Yrittää pakottaa mut istumaan naama seinään päin ruokaillessa eikä päästä mua hakemaan kahvia ja ja ja... Sillä on vielä vähän tekniikka ja tarkkaavaisuus hakusessa mutta huolestuttava kehityssuunta... ;) Okei okei mä koetan kulkea toista kautta. Useammin. Joskus ainakin. Ehkä.
Mut sillä on kyllä sen sijaan hyvä mies, huolehtii mun P!nk-ajantasaisuudesta. Harmi vaan että sen uusin biisi on aika ...ska. (Siis P!nkin, ei miehen...?!)

Toiset taas kiusaa muuten, tivaa ties mitä heti aamusta. Saa anteeksi, koska - no. Saa nyt vaan.

Mut nyt mä ostin vihdoin sen jalustan kameralle - jes.

Hirveästi ei syvällisyyksiä edelleenkään irtoa. Antaa vanhan Goethen hoitaa se puoli:

Tuntea joku,
jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys
välimatkoista tai lausumattomista
ajatuksista huolimatta
- se voi tehdä tästä maailmasta
puutarhan.

(Mieluummin mä tällaisia olisin lukenut kuin jotain ...tun Nuoren Wertherin kärsimyksiä...)

Huomenna Hesaan etsimään kenkiä. Pikkareihin. Siis pikkujouluihin. Luvassa kohtuullista seuraakin. Ostoksille. No pikkujouluista tosin puhumattakaan.

Ching ching

2010-11-03T17:51:00.003+02:00

Buum. Tai vuum. Rrrrrrr...
Hui. Mitä vielä? :)

Siinä se lyhyesti.

Värillä väliä?

2010-11-03T17:35:00.003+02:00

Tässä teille joillekin arvokas vinkki,
oranssi teksti on blogissani linkki.

Joojoo... *halaus*

PS. Se että tämä oli tällä biisillä on vaan taas sitä jotain...

Ihmettelyä

2010-11-02T19:21:00.005+02:00

Hitto että elämä on kummallista.
Ei sen näin pitänyt mennä! Ikinä. Ei. Ei. Ei. Ei mun pitänyt koskaan olla tällaisessa tilanteessa. Mun piti olla muka "fiksu" - aina. Jos olosuhteet eivät ole sopivat, ne eivät ole sopivat. Ei siinä mitään. Jatketaan matkaa. Ei sotkettaisi omaa eikä kenenkään muunkaan elämää.

Ökspä. Sitten nämä tyypit ilmestyvät kuvioihin ja kaikki meni menojaan. Mikään ei ole ennallaan.
Kaikki hienot periaatteeni ja varmaan moni aikanaan lausumani "viisaus" on haihtunut höyrynä taivaalle kun sata wattia on iskenyt kerta toisensa jälkeen suoraan tajuntaan, päin näköä ja niin edelleen. Yhä syvemmälle. Ja se iski nimenomaan ensin tajuntaan. Siksi se ehkä tuntuukin niin lujaa.

Parit elämät on nyt sotkussa. Mikään ei ole selvää. En silti valita. Juuri nyt on hyvä näin. Todella hyvä. Olisipa kaikilla.

Nyt koristelemaan. Futufutufutu. Ja hyvää yötä.

Elämän pieniä, mutta suuria iloja

2010-11-02T06:32:00.005+02:00

Puh (siis huokaus - ei se Nalle, tällä kertaa).

Eilen meni taas paljon sitä "tajunnanvirtaa" toisaalle, tärkeämpiin asioihin kuin tämä blogi, lisäksi takana oli jostain syystä vajaan neljän tunnin yöunet. Olin herännyt n klo kaksi yöllä ja katsottuani yhden Beckin boksilta päätin sitten jo lähteä töihin.

Illalla kävin potkimassa kaveria luvan kanssa ja yrittämässä näyttää edes hetken joltain kaukaisesti jäntevää muistuttavalta täristessäni Hooverissa...

Sain eilen riemastuttavan yllätyksen kun löysin kotoa postin tuomana pienen paketin. (miten se oli muuten mahtunut postiluukusta??)
Rakkaalta, (tosi) vanhalta ystävältä (okei okei se yrittää nyt päästä takaisin "rakkaammaksi" ystäväksi, kun on mennyt laukomaan niitä hame- sun muita totuuksia - onnistui :) ).

Tästä vaan näkee, että a) se lukee mun blogia ja b) (mikä on pelottavinta) se tietää edelleen musta aivan liikaa :D

Ei muuta. Vorravorra. Kiitos, mun pitää vaan varoa, ettei KUKAAN vie sitä...

Syyskuuvia

2010-10-31T12:29:00.008+02:00

Tämä viikonloppu on mennyt tosi rauhallisissa merkeissä.
Varsinkin tänään oli ihanaa, kun ei mitään sovittuna eikä suunniteltuna ennen kolmea iltapäivällä (paitsi näiden kuvien laittaminen) - totaalisen hidastettu aamu ja aamupäivä. Noin 10 tunnin yöunet, piiiitkään suihkussa, vain puuro oli pikasellaista, lehden luku, muutama tavarakin taas paikalleen... Ja tämä kaikki Simply Redin ja A-Han koottujen säestyksellä. :)

Itse asiassa tekisi mieli mennä punttikselle, mutta kun kortti meni just viikolla umpeen. Joten sekin jää.

Sunnuntain kruunaisi (no keksin kyllä muutakin...) kupillinen hyvää kahvia tiedätte kyllä missä. Tai ainakin muutamat teistä. Mutta kun TURUSSA ON KAIKKI KUNNON RUOKAPAIKAT JA KAHVILAT KIINNI SUNNUNTAISIN! ...tun (tuo tarkoittaa "halvatun") kulttuuripääkaupunki, my ass. Ai niin vasta ensi vuonna.

Ja se yks tyyppi, taas se piipahti kun mä nukuin. Ihme homma.

Eilen ottelutoimitsijoinnin (sana?) jälkeen päätin pitkästä aikaa (no okei kahteen viikkoon - sanotaan sitten että esittelin paikan hopea-aasille) mennä katsomaan miltä sielunmaisema näytti.

Kokeilin yhtä uutta juttua ja muistutin itseäni jälleen kerran ostamaan kameralle jalustan... no menihän se näinkin, mutta vaati huomattavaa nöyrtymistä noin asennollisesti. Ei riittänyt pelkkä polvilleen tipaht... siis polvistuminen.

Sielunmaisema ei vastannut onneksi tunnelmaltaan sielun maisemaa - tai toisin päin. Olo ei ole noin tummanpuhuvan tuulinen.

Kosketuksen ja ajatuksen voima

2010-10-30T10:48:00.008+03:00

Se on ihme, miten aiemmin koetun kosketuksen ja sen vaikutukset voi pelkän ajatuksen voimalla saada tuntumaan uudestaan ja uudestaan. Siis ihan fyysisesti - ei nyt ihan niin voimakkaasti kuin sen aidon, mutta selvästi kuitenkin.
Outo on ihmisen keho ja mieli. Ainakin tällaisen oudon ihmisen.

Ja se yksi tyyppi kävi taas viime yönä, milloinkohan sekin nukkuu? Vai käveleeköhän se unissaan?

Tässä "kevennykseksi" pari vähän eri aikakauden musiikillista esitystä liittyen kosketukseen... Tuota viimeistä en muistanut koskaan kuulleenikaan, siinä oli hupaisat sanat.

Tunkeutujia

2010-10-29T14:46:00.004+03:00

Dodiih. Nyt on meitsillä hopeinen pikku-Astra tuossa parkkiksella. Nimi on hakusessa.
Jotain pinkkiäkin ilmeisesti pitäisi siihen saada
(En kirveelläkään tajua MIKSI? Hmm. Pitäisikö vaihtaa levyä tai jotain?)

Illalla tuli oltua yltsässä. Oli vähän pelottavaa, yksin tyhjässä labrassa ja yhtäkkiä tajusin, että siellä liikkui joku. Joku muu kuin vartija. Ja selvisi, ettei liikkujia ollut vain yksi, vaan kaksi...
No ne olivat sitten ihan vaarattomia, mutta kuvaan ne eivät oikein halunneet, mennä hipsuttivat pakoon... tämän kummoisempaa todistusaineistoa en kännykällä saanut.

Tänään mulla on vähän jotain oireita, aamuinen lääke jäi saamatta, ja eilisen iltapäivän lisäannoksen vaikutus alkaa hiipua...ei auta kuin sinnitellä. Ehkä se tästä taas. Tosin tänään en ole nähnyt punaista kertaakaan. Sekään ei auta asiaa. Levottomuus on tosin tänään ollut vähän lievempää kuin tässä viime aikoina.

Oma peli peruuntui, liian vähän pelaajia. Ihan hyvä ehkä tulee itsekin levättyä loppu köhä pois. Sitten pääsee maanantaina sätkimään taas lihakset kipeiksi. Koris menee toimitsemisen puolelle. Ehkä joutuu töihinkin tulemaan huomenna. Saa nähdä.

Lähellä vaikka kaukana

2010-10-29T13:18:00.002+03:00

Tyyni oli eilen yö
mut kohta kuitenkin
Tuuli henkäisi ja tuntee sain
Joku liikkui lähelläni
koski poskeain
Tutun käden tunsin ihollain

Enkä enää epäillyt
vaan tiesin, että voin
Niin kuin pieni lapsi nukahtaa
Ilma jota hengitämme samaa ilmaa on
Ja jalkojemme alla sama maa

Mustaa ja punaista

2010-10-27T21:49:00.004+03:00

Tänään näin punaista käydessäni keskustassa. Heti sen jälkeen kun silmissä musteni toisen kerran. Niinku. ;) Tosi hävyttömiä ihmisiä liikenteessä, mulle näytettiin kieltä siellä vaikka en mitään pahaa tehnyt.

Olin myös autokaupassa, saa nähdä teenkö huomenna vihdoin kaupat - vaihtaen tuon perhefarkun vähän pienempään kippoon. Ja vähemmän ajettuun toki myös sitten samalla.

Olikin taas aika tyhjentävä ja tipautteleva päivä - ihan hyvässä mielessä. Joskin kaiken hyvän tunteen taustalla on koko ajan myös huoli tärkeästä ihmisestä ja hänen jaksamisestaan. Ei oikeastaan itsestäni. Teenkö enemmän hyvää vai haittaa? Toivon että ensimmäistä.

Ei juuri nyt oikein riitä ajatuksia tänne asti. Niitä pitää säästellä. :) Laatutavaraa näet. Ja kaikki ei ole todellakaan jaettavaksi. Joo. Hyvää yötä.

Pari kuvaa vaan. Niitä on aina kivempi katsella kuin lukea...

Levoton päivä - vain muutama kysymys

2010-10-26T20:11:00.006+03:00

Tänään on ollut täysin levoton päivä. Töitä (plus hymyilyä ja levottomuutta), dzumdzumdzumdzum (olikohan se niin?) yhdellä täydellisellä repeämisellä, ja vielä illalla futufutufutu melko rauhallisissa merkeissä.

Joten ei muuta kuin että jatkan Vesihiiden linjoilla. Mutta mä fuskaan, mulla on muuton jäljiltä NIIN niukka kirjasto, että otan dvd:t mukaan. Ei inistä. Mun blogi, mun säännöt. Ei tästä silti mitään järkevää synny...

“Kerro itsestäsi kirjahyllystä (ja siis dvd-hyllystä) löytyvien otsikoiden avulla.”

Oletko mies vai nainen?
Vainottu nainen

Kuvaile itseäsi.
Absolutely fabulous tai Better than chocolate

Kuinka voit?
Destination unknown

Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi.
Firma...

Mihin haluaisit matkustaa?
Onnen maa

Mikä on lempivärisi?
voi apua.... ei se kyllä oikeasti ole sininen... Sininen juna, Blues Brothers - kuitenkin ainoat värit koko valikoimassa

Millainen sää on nyt?
Varjo vain

Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika?
mä en ala, mun kirjat ja dvd:t on ihan syvältä tässä mielessä... Arsenikkia aamuisin! Ei oo aamu, paitsi nykyään niissä on puolensa. Ja sit sellaiset aamut tietty jos saa rauhassa heräillä ja... no jotain.

Jos elämäsi olisi tv-ohjelma, mikä sen nimi olisi?
Analyyttisen kemian perusteet ja Urheilijan vammat

Mitä elämä sinulle merkitsee?
High Art

Millainen parisuhteesi on?
Bridget Jones - elämäni sinkkuna

Mitä pelkäät?
Kuolema oopperassa

Päivän mietelause?
Kahvia

Minkä neuvon haluaisit antaa?
Saat sen mistä luovut

Miten haluaisit kuolla?
Bound

Mottosi?
Imagine me&you

Ma osa II (eli on myös osa I - se kuuluu lukea ensin, periaatteessa, se on heti tässä alapuolella)

2010-10-25T21:58:00.005+03:00

Nyt sitä levotonta?

Mun on ensinnäkin paras olla huomenna hyvässä kunnossa, tavallistakin ihanampi itseni ja ehkä vielä keksiä jotain - en tiedä vielä mitä, koska en pysynytkään lupaamassani suunnitelmassa vaan menin tekemään asioita. Siis mikäli pääsen huomenna liikkelle - jos en, sillä ei sitten taas ole väliä, koska olen turvassa täällä kotona... Mutta hei, mulla oli ja on oikeasti sen verta hyvä olo - ehkä pastillit ja halaus vaan olivat niin tehokkaita...? (eli kenen syy?) Nyt juon ihan just kuitenkin mehua ja lepäilen... (sädekehähymiö)

Mut joo - no mä siis hallitsen tuon ns. tipahtamisen. Kaveri taas oli mennyt kokeilemaan kuperkeikkoja (siis kaksi riitti - kuulemma kolahteli enemmän kuin silloin joskus). Ja nyt hän aikoo myös kokeilla sitä tipahtamista, oli kiinnostunut asiasta - kysyi mm. että molemmat polvetko samaan aikaan? Juu. Jotakuinkin ainakin. Pelottavaa missä seurassa liikun. Tai missä seurassa mun kaveri liikkuu.
Sanoin, että ei pidä kokeilla sukat jalassa, siis kengät pitää olla. Kokeiltu on. Sukkasillaan kolahtaa liian lujaa.

Pitäis olla jo nukkumassa kun tarvis aamulla mennä ajoissa suorittamaan elvytystoimia. (hyi saatana tää mehu on käynyttä! mitvit? anteeks nyt en voi juoda mehuakaan...)

Kun tulin töistä kotiin, yks talon mummeleista oli myös tulossa samalla hissillä ja kysyi mikä mun mitta on? Kysyin, että mihin suuntaan? No pituus (aijaa?). No metri 87 vastasin. Eikö sen enempää - hän luuli että selvästi enemmän. Mitä??? Ekaa kertaa joku tuollee kommentoi. Mut tiedän muitakin jotka näyttävät pidemmältä kuin ovat. Ovatkin ihan pieniä. Nyt siis näköjään minäkin. Sekin tarttuu!!!!!!!

Tämän levottomampaa ei nyt tullut, ei se oikein yksin onnistu... nyt parit merenneidot ja joutsenet ja sitten unten maille. Ja valmistautumaan nuhteluun.
Ei auta kuin... jotain... yrittää...

Ma osa I

2010-10-25T17:38:00.005+03:00

Mun pitäis kirjoitella tänne levottomia. Enhän mä osaa moista?

Joka tapauksessa ajattelin aloittaa vähemmän levottomalla, katsotaan nyt sitten myöhemmin.

Flunssa tuntuis päästävän melko vähällä (kuuluisat viimeiset sanat?). Silti jätän intervallit sun muut tänään väliin. Pelkään sitä paitsi terveyteni puolesta ihan muusta syystä jos sinne menisin. Pitää kai keksiä jotain muuta ja ottaa kampitukset vasta huomenna ;)

Tänään oli lyhyt kirjallinen keskustelu laulun sanoista "oletko koskaan katsonut pelkoa silmiin ja sanonut ettet vain välitä?". (Jos sitä keskusteluksi voi sanoa. Mutta sitä se on - vaikka on sellaista sana - kaksi sanaa piste piste piste - kaksi sanaa - sana - sana piste piste piste - h... - p...)

Totesin nimittäin että tällä hetkellä tavallaan teen niin joka päivä. Teen toistuvasti sen enemmän tai vähemmän tietoisen päätöksen, että vaikka voisin aktiivisesti pelätä tai vetäytyä kokonaan pois jotta ei tarvitsisi pelätä, en vain välitä. Toistaiseksi ainakaan. Jos jäisin miettimään tiettyä asiaa, saisin itseni varmaan sille perkeleen (anteeksi) kelausvaihteelle jolla olin keväällä ja alkukesästä. Ei - sille en halua. Olen tehnyt päätöksen että meni syteen tai saveen, tuli turpiin lujaa tai lujempaa tai ei ja mikä lopputulos onkin (jos sellaisia elämässä on), menen nyt virran mukana ja otan mitä tuleman pitää. Se ei kumma kyllä sinänsä ole tällä hetkellä kovinkaan rankkaa.

Rankempaa on se, että tiedän toisella olevan vaikeaa.

Toinen pikku juttu joka tuli päivän tajunnanvirrasta kotimatkalla mieleen. Jos sanoo asioita ääneen, tekeekö vasta se niistä totta? Tai tekeekö ääneen sanominen asioista voimakkaampia, pitääkö se itsessään niitä yllä? Jos jättää ne sanomatta, häviäisikö itse asiakin? Onko se helpompi sivuuttaa? Minä en usko. Ainakaan niille, jotka - todettakoon jälleen kerran - näkevät. (Varsinkin sitten kun saavat uudet silmälasit!) :)

Oli mulla vielä joku ajatus, mutta mä UNOHDIN. Argh. Olkaa iloisia.

Olipa epälevotonta. Lupaan satsata levottomuuteen vielä myöhemmin tänään.
Nyt pahantekoon. Ehkä. Mutta mitä?

Tuhinaa

2010-10-24T19:09:00.017+03:00

Niin siis normaalia hieman enemmän. Tuhinaa.

Tänään ei paljon muuta kuin laatikot autosta kellariin, nastarenkaat kellarista autoon. Oli muuten omituinen olo, kun olin päivällä liikenteessä todella pitkästä aikaa kengät jalassa. Ei, en normaalisti kulje avojaloin, mutta lähes aina tossuissa - supparit, canvasit, goldiet, lenkkarit - tai joskus threestripesclogit. Tänään oli kengät. Hui. Talvi lähestyy.
Ja sitä myötä muuten myös pikkujoulut. Jotka näin ennakkoon herättävät ihan eri kysymyksiä ja ajatuksia pienessä pääkopassani kuin ennen. :) Onko musiikki riittävän hyvää ja sopivaa tanssimiseen*? Onko työkaverini tällä kertaa vitun juntin näköinen vai ei? Esimerkiksi.

Kämpän osalta ohjelmaan kuului seitsemäntoista kaapinoven/laatikon vetimien asennus. Kuulostaapa mun keittiö isolta. Seitsemäntoista? On kuitenkin vaan pieniä ovia.

Ja illansuussa oli pakko lähteä ottamaan happea ja reippailin ihan Borea vilkaisemaan ja Suomen Joutsenelle asti ja teatterin luota takaisin. Kyllä se joki vaan on nätti varsinkin illan pimennyttyä ja valojen päästessä oikeuksiinsa. Pieni sade ei haitannut reissua, siitä pitivät lippis, ainakin sen verran vettä pitävät vaatteet ja Lisa, Pink, & co luureissa huolen. Kuvat nyt on mitä on, kännykällä näpsäistyjä.

Ja olen syönyt.

*"sopivaa"? Siitä voikin sitten olla monta määritelmää. Tämä?
Tämä tuskin?
Tämä? Ei kai, mutta se eka jätkä odottamassa hissiä oli se mun työkaveri...
Tämä? :)
No ei AINAKAAN tämä...

Ei...ei oikein mikään noista...

L-auantai

2010-10-23T18:58:00.002+03:00

Uusi kokemus perjantai-illalle: mestiksen lätkämatsi, ja vielä kävellen paikan päälle. Mutta niin ...ska matsi oli että kahden erän jälkeen luovutettiin. Mutta tulipa kuultua TuTon maalilaulu. OMFG. Onneksi vain kerran. Lättyä pussiin. Oikeesti?

Sen jälkeen keskivertokansalaisen (jota minä EN siis ole) kelvollinen lauantai. Päälle yrittävän flunssan ja kurkkukivun innoittaman 12 tunnin lepäilyn/nukkumisen jälkeen kykenin raivaamaan autosta loput ryönät, imuroitua sen, haettua kaksi uutta täyttä pahvilaatikkoa sinne (kiitos faija...), käytyä faijan kanssa silakkamarkkinoilla syömässä paistetut silakat ja sitten jälkkäriks Kahvia (tarkoituksella isolla) ja porkkanakakkua.

Vielä apteekki, ruokakauppa, Ikea, kylppärin kaapin vetimen kiinnitys, allastason sahaus ja pintakäsittely, kylppärin lattian pesu ja vähän pyykin pesua.

Saanen siirtyä sohvalle - joojoo syön syön vielä jotain. Niin ja katson netistä vaihtoautoja... pitäis kai joka tytöllä olla yks pikkumusta? Se vois olla auto...
Jaa mutta töissähän mulla on jo yks "pikkumusta"... ;) HAHAAAAA - tajau!

Työmatka

2010-10-22T06:54:00.002+03:00

Tuli oikein rekisteröityä positiivinen fiilis työmatkalla. Vielä pimeää lukuunottamatta kaupungin ja liikenteen valoja, Tuomiokirkko, joki, runsaissa määrin putoilevia ja maassa tuulen mukana pyöriviä keltaisia lehtiä, P!nkin kaunis kappale taustalla. HYVÄÄ huomenta. Kiitos.

Lööppi ja löytö

2010-10-21T18:56:00.006+03:00

Olipa taas iltapäivälehden kannen otsikko. "Päivi Räsänen herkistyi. Haki lohtua aviomiehen sylistä." Olikohan lööpissäkin kai jotain "Päivi Räsänen murtui kohusta" tms?

Hei Päivi - ja muut vastaavat - oiskohan tuo tuollainen lohdun hakeminen rakastetun (tai mistä minä tiedän onko aviomiehesi rakastettu???) sylistä yksi niistä asioista, joita ette meille epäheteroille sallisi? Se nimittäin on yksi niistä monista asioista, joita epäheterotkin siltä rakastetultaan saavat/tarvitsevat. Eikä vain seksiä, seksiä, seksiä, seksiä, seksiä.
Mitä ihmeen väärää siinäkin sitten on?
Ei vaan jaksa ymmärtää.

Miten vähän mulla sitten taas voi olla ajatuksia enää päässä, kun noin typerä otsikko saa mut kirjoittamaan blogiin. No ei montaa. Tunnustan.

Töissä oli ihan oma lööppinsä, ja siitä saa tietää vasta huomenna lisää.

Ja se löytö? No aika hyvin on tää sarja katsottu, tiesin kyllä missä jaksossa ja missä kohtaa ko. repliikit tulevat. Ai ja miksi? No kun ne ovat välähtäneet muutamaan kertaan omassa takaraivossa viime viikkojen aikana tietyillä hetkillä. Ai niin siis kyseessä on VAIN kohta n. 6.35-6.55 min - älkää nyt herran tähden koko kymmenminuuttista katsoko, se ei sitä paitsi edes liity mitenkään asiaan. Joo siis tietty mä katsoin. Sou? Katsottu jo VHS:ltä niin monesti, ei kerta lisää enää tunnu missään.

Lumisadetta

2010-10-20T21:06:00.009+03:00

Siinä kiteytettynä mitä päässä enää on jäljellä taas tänä iltana. Ei siis mitään syvällistä odotettavissa (öö onko joskus, ehkä, en tiedä). En ole sen enempää sekaisin kuin tähänkään asti (ei kommentteja, kiitos), mutta ajatuksia ei irtoa.

Pää on tyhjennetty tai pitäisikö sanoa huuhdeltu taas aika perusteellisesti tänään, on pumpattu asiaa ulos ja sisään, puhumattakaan asiattomuuksista. On putoiltu polville, kuristettu, tökitty, katsottu silmiin tai siis ei, väistelty juoksevia kettuja ja kontioita, lähes itketty, todellakin naurettu, kirjoitettu kriittisesti väärin, nähty läpi tai ei siis nähty jne. Tajunnanvirran taso ja mittakaava on ollut taas sanoinkuvaamatonta ja vaikka sen kuvaisin tähän sana sanalta te ette tajuaisi siitä paskaakaan (siihen kai vaaditaan sitten se jokin juttu josta oli tuolla aiemmin puhe)... Pahoittelen. Sitä tosiasiaa että te ette tajua. Ja kielenkäyttöäni.

Kaiken sen jälkeen sain sentään aikaiseksi käydä tilaamassa uudet silmälasit (vihdoin!!! entiset heittäytyvät vähän väliä kahtia), käynti kangaskaupassa oli tuloksellinen ja vietin varmaan kolme varttia urheilukaupassa juttelemassa myyjän kanssa (joo se oli sentään samalla joukkuekaveri...). Autossa jamitin (sen mitä auton ratissa voi - silloin kun kiertää liikenneympyrää toista kertaa...) täysillä tuota edellisen postauksen jälkimmäistä biisiä, tosin ilman Georgea, täytyy sanoa että on melkest parempi niin. Ei millään pahalla, Ykä.

Pistänpä sen vielä kerran, ennen kuin tulee liian myöhä. Hyvää yötä.

Kerta kiellon päälle

2010-10-20T07:33:00.000+03:00

Ja ihan pakko laittaa vielä yksi ääni... paljastin taas kymmenlukuni, kun ostin paitsi toisen tuotantokauden Taisteluparit niin tämän naisen cd-boxin.
On hän sitten missä kunnossa on nykyään, niin kyllä hän on ääni. Isolla Ä:llä.

Ei niitä ilmiselvimpiä valintoja tähän, mutta eipä näitäkään kannata karaokessa valita.
Vähän Georgea bonuksena

Ja äänestä vielä...

2010-10-19T20:57:00.011+03:00

Kovinpa jumittaa nyt tämän alkuviikon postausteema. Blaah, koetan keksiä pian jotain muuta. Mutta nyt vielä kerran ääniaiheesta.

Paluumatkalla pelistä tuli radiosta tämä biisi. Enpä ollut pitkään aikaan kuullutkaan sitä. Pidin siitä aikanaan heti ensikuulemalla, punttisalilla (no sinne se nyt ei sopinut, mutta kun radio sielläkin oli päällä...nykyään onkin omat luurit korvilla)

Pidän sävelestäkin, ja silloin nimenomaan sanat koskettivat erityisen läheisesti. Ne kertoivat niin hyvin siitä mitä silloin toivoin ja mitä ajattelin. No se on mennyttä, ei siitä sen enempää.
(Siihen sopii nykyään paremmin yksi P!nkin biisi - niin, kyllä minäkin olen jonkun asian suhteen "nam, nam, nam...")

Ajattelin kuitenkin silloin, että niin se vaan on aina, puhetta tarvittaisiin jatkuvasti ja aina ja uudelleen ja uudelleen ja perusteellisesti, jotta kaksi yksilöä voisivat mitenkään tietää yhtään miten toinen toimii, mitä ajattelee tai tuntee tai paljon mistään mitään.

Tietysti sitä tarvitaankin, yksilöitähän me olemme. Mutta olen joutunut - tai saanut - huomata, että toisia voi olla kovin paljon helpompikin ymmärtää tai tulkita. Noin vaan. Myös ilman paljoa puhetta. Omituista. Hämmentävää. Ja minäkin olen aika lailla luettavissa...valitettavastikin, välillä. Sitä viestintää on niin monenlaista.

Tämä ei ole tarkoitettu moitteeksi ketään kohtaan. Mutta nyt kun olen itse kokenut miten viestintä voi toimia, mihin ei aina todellakaan tarvita sanoja, en varmaan koskaan pysty tyytymään vähempään.

Meillä on muuten mieletön ikäjakauma meidän jäähdyttelijäjoukkueessa. Seitsemän pelaajaa, viideltä vuosikymmeneltä!! Ja penkillä oli tänään vielä yksi tältä vuosikymmeneltä - sillä oli sitä paitsi paljon hauskempaa katseltavaa kuin meidän peli, sillä oli (siis anteeksi hänellä!!) pienet pehmo - Nalle Puh ja Tiikeli ja Nasu kopassaan. Hyvä kun en varastanut...no en edes minä, älkää nyt kauhistelko siellä.

Ja nyt kun tänään oli peli eikä siis treenejä, ehtii kerrankin katsomaan Mestareiden liigaa kunnolla. Siispä voiton kunniaksi lasi viiniä, pari tuikkua palamaan, vaihteeksi kolhittu vasen polvi ja muut luut sohvalle ja futista katsomaan. Ai venyttelyä. Olisko se hyvä? Ei kai, oon venyny jo näin pitkäks muutenkin...

Jee - pitkästä aikaa näen suosikkipelaajanikin kentällä. Arvauksia, kuka se on? On näköjään avauksessa.... :)

PS... aina tässä käy näin... mä nukahdan. No nyt onneks se oli just tauon ajaksi.

Ääni 2

2010-10-19T07:25:00.001+03:00

No niin vähän kevennystä edellisen pohdinnan jälkeen...

Hetkittäin olen tuntenut itseni viime viikkoina Darth Vaderiksi. Paitsi että olen tavallaan pimeällä puolella, minutkin kuulee ennen kuin näkee - ja kuulee enemmän... tai jotain... tuhinaa.
Hypätkää suoraan kohtaan 2.06 min, mutta miksi se on vasta kolmosena????

Kuva ja Ääni

2010-10-18T20:02:00.010+03:00

Tänäänkin (kaikki kaverit pitäkää kiinni tai istukaa alas...) kuuntelin P!nkiä autossa.
Tällä kertaa levyllä oli myös tämä biisi. Sen sanomaan kirjaimellisesti en ole varsinaisesti samaistunut koskaan, tulenhan "ehjästä" perheestä jne.

Mutta se on ehdottomasti yksi P!nkin äänen tulkintabiiseistä. Kylmät väreet menevät selkää pitkin olisivat sanat sitten mitä tahansa. (Ja hei, noi vatsalihakset...sori, ajatus harhautui. Voisiko joku ostaa tuollekin pidemmän paidan, näköjään nykyään monien paidat ovat "liian" lyhyitä - tai siis eivät...en valita ;) )

Kuunnellessani biisiä ehkä kolmatta kertaa putkeen aloin ajatella (vaarallista) laulun aihetta noin vähän laajemmin, en niin kirjaimellisesti sanojen mukaan.
Ja miten monella tavalla se perhe tai osa siitä voi olla rikki ja rikkoa tai ainakin muokata lasta ja hänestä kasvavaa aikuista.

Ja varsinkin, kuinka paljon erilaiset lapsuudenperheet vaikuttavat meidän päätöksiimme aikuisina? Mihin järjestykseen panemme asioita arvioidessamme niitä - riippuen siitä mitä olemme kokeneet, miten meitä on ehkä rikottu aikaisemmin (vaikka emme ehkä tiedostaisikaan kaikkea). Mitä arvostamme, mihin pyrimme, mitä koemme tärkeimpänä, mitä pelkäämme, mitä varomme, mihin olemme valmiit tyytymään esim. omassa parisuhteessamme ja siihen liittyvissä päätöksissä?

Onko taustallamme ulkoisesti hyvä perhe, kaunis perhepotretti, joka kuitenkin vuosien saatossa osoittautuu vähemmän hyväksi ja "rakkaus" ehdolliseksi ellei jopa vilpilliseksi. Ovatko silloin raadollinenkin rehellisyys ja pyyteetön rakkaus kärjessä?
Onko vanhempia ollut jossain vaiheessa syystä tai toisesta vain yksi?
Pyrimmekö silloin taistelemaan viimeiseen asti parisuhteen säilyttämiseksi?
Ovatko vanhemmat pysytelleet velvollisuudentuntoisesti yhdessä lapsen, uskonnon tms. takia, vaikka rakkautta tai varsinkaan intohimoa ei olisi ollut enää ties milloin ja olisi ollut kaikille parempi erota jo vuosia sitten? Ovatko silloin tärkeimpiä arvojamme se molemminpuolinen, syvä rakkaus, lämpö ja intohimo?
Olemmeko nähneet/kokeneet vanhempiemme tai toisen heistä rikkoutuvan tai kärsivän jostain? Pyrimmekö silloin ensisijaisesti välttämään tämän saman aiheuttamista tai kokemista?

Minä en väitä että näin on, enkä pysty sanomaan mikä on oikein tai väärin, nämä olivat vain niitä juttuja, mitä tuli mieleen. Toki päätöksiimme vaikuttavat sitä paitsi monet muutkin asiat.
Itsessäni kuitenkin huomaan selkeitä viitteitä soveltuvin osin.

Tässä kuitenkin se kappale. Sitä te kaikki odotitte. Tai siis niitä vatsalihaksia. Whaeva.

Hui kun tuulee. Nyt pari tuikkua kiviselle ikkunalaudalle ja nukkumaan.

Valokuuvia

2010-10-18T06:37:00.006+03:00

Viikonloppu sisälsi keskimääräistä enemmän menneisyyden kohtaamista ja sen vaikutuksia nykyisyyteen. Muodossa ja toisessa. Hyvässä ja huonossa. Eikä loppujen lopuksi oikeastaan mikään muuttunut.

Eilen poikkesin silti hengähdyspaikassani vain melko pikaisesti, ja lähinnä tervehtimässä syksyistä ilta-aurinkoa.

Turhaa

2010-10-17T19:28:00.004+03:00

No - yllättäen - keskustelu mutsin (ja faijan) kanssa oli tulokseltaan plus miinus nolla. Ei kestänyt kauaa, että mutsi tuskastui ja liioitteleva, narsistinen marttyyri astui esiin, minä tuskastuin, ja faija ei sanonut mitään.

Kyllä minä tajuan, että mutsin ei ole hyvä olla. Eikä se todellakaan ole miellyttävä ajatus.
Älkääkä käsittäkö väärin, mutsissa on paljon hyvää ja meillä on ollut paljon hyviä hetkiä ja saan kiittää häntä - ja faijaakin tietysti - paljosta.

Vaihtoehto on kuitenkin, ettei minunkaan olisi hyvä olla. Mutsi vaan ei ole enää vuosiin osannut olla tyytyväinen elämäänsä. Ei edes silloin kun minä olin vielä kiltti tyttö.
Liekö ihme ettei nyt enää sitten kun olen tällainen kusipää.

Kiinnipitäjää olisi taas kaivattu hetkeksi "keskustelun" jälkeen, mutta meneehän se näinkin.

Sweet 80's... ja jotain

2010-10-17T11:42:00.005+03:00

Näillä biiseillä ei nyt viitata mihinkään erityisesti. Eka vaan oli eilen yhdessä leffassa ja oli jotenkin niin nostalgisen, kasarisen rennon fiiliksen tuova että piti hakea se tähän. Ja jälkimmäisen päätin sitten laittaa vaan kun se oli (on) yks pitkän ajan suosikeista. Anniea parhaimmillaan. Vaikka onkin sieltä kevyemmästä päästä tunnelmaltaan. Ei muuta tällä erää.

No ei taas keksi otsikkoa....

2010-10-16T19:02:00.006+03:00

Miellyttävä, hauska perjantai-iltapäivä-ilta ja lauantaipäivä vanhan, hyvän ystävän kanssa vietetty, yksi matsi hävitty ja yksi keskustelu sovittu. Ja yksi ihminen punastutettu. Anteeksi.

Huomenna olen luvannut mennä himaan keskustelemaan mutsin (ja faijan) kanssa, saadaanko tilanteeseen mitään tolkkua. Tiedän että se tulee koettelemaan hermojani todella, en ole kovin optimistinen. Yritän pysyä rauhallisena... että saisin hengitettyä syvään ja selitettyä miljoonannen kerran mitä tarkoittaa että minun on saatava itse määritellä minun elämäni säännöt ja rajat, ilman että niitä rikotaan, tai että ne otetaan loukkauksena jos ne poikkeavat heidän omistaan (tai lähinnä siis mutsin) ja seurauksena on kolmas maailmansota ja kuukausien välirikko.

Sen jälkeen on sitten varattuna onneksi edes jotain muuta toimintaa, joten saan sitten ajatukset vähän muualle, kävi miten kävi. Nyt venyttelemään, krampin poikasta löytyy joka puolelta kroppaa...juu ja magnesiumia tietty.

Na also!

2010-10-14T22:21:00.004+03:00

Nonni! Klo 21.56 se oli valmis, patjatkin päällä. SÄNKY! Noin kolme tuntia siihen meni.

40-vaiheinen kokoamisohje virheettömästi läpi. Plus ohjeen lisäksi liimat sinne myös, edes tämän puusepän sielu ei kestä sänkyä joka olis pelkillä ruuveilla kasassa...vaikka onkin Ikeasta. Ja sitä liimaa pitikin lähteä ostamaan kesken kaiken, kun oli juuri päässyt alkuun ja huomasi että entinen olikin kuivunut pulloon... Eli erityisaplodit, etten luovuttanut siinäkään vaiheessa vaan ajelin tyyyyynesti rautakauppaan ja takaisin. Ymppimättä ja ilman u-käännöksiä.

Nyt on selkä poikki. Saiskohan jostain selkähierontaa?

Lisäksi illan kevennys oli että pääsi puhumaan saksaa kesken kaiken. Puoli kymmenen aikaan jostain alkoi kuulua kauheeta kitararokkia ja ajattelin että helvetti. Mun Gaga ei kuulu edes. No ei kun porraskäytävään ja musa kuului kaksi kerrosta ylempää eikä edes suoraan yläpuolelta. Rohkeasti ovikellon soitto, asukki oli ei-suomalaisperäisen näköinen jätkä joka kyllä puhui suomea. Sanoin ihan ystävällisesti että voisko aavistuksen hiljentää... Sitten sieltä pyyhälsi paitsi 16-viikkoinen koiranpentu niin myös toinen, enemmän suomalaisen näköinen jätkä, joka rupesi puhumaan suomea epäilyttävän saksalaisesti murtaen. No vaihdettiin sit saksalle ja juteltiin siinä hetki ystävällisessä hengessä. Kutsuttiin mukaan istumaan iltaakin heidän kanssaan, mut sanoin kiitos, ei kiitos, joku toinen kerta. Musakin hiljennettiin kiltisti.
Kannatti mennä reippaasti itse sanomaan eikä soittaa isännöitsijälle. :)

Nytpä sitten vain kohti vaakatasoa. Patjat ja sänky saavat kyllä levätä ja totutella ihan keskenään vielä tämän yön.

PS. Muistakaa laittaa roosaa huomenna. Mäkin oon luvannut nolata itseni töissä vanhoissa vaaleanpunaisissa farkuissani. Joissa on kaiken lisäksi lahkeen ulkoreunassa kangas"raita". Joo kysykää vaan miltä vuosikymmeneltä nää tuunatut pökät on. Otan kyllä NIIIN vaihtohousut mukaan ennen kuin lähden töistä "ihmisten ilmoille".

Keskeneräistä

2010-10-13T21:53:00.004+03:00

Niin. Tässä minä taas päivitän tätä blogia sen sijaan että kokoaisin sitä SÄNKYÄ. Huomenna. Lupaan. Haen patjan myös. Varmasti.
Enkä luovuta ennen kuin sänky on ihan valmis.

Mutta nyt istun kissavillasukat (siis ei kissankarvavillasta, vaan kissakuvioiset) jalassa, syön ananas-pähkinärahkaa (en vielä tiedä pidänkö - vähän saisi olla rahkaisempaa ja ananaksisempaa) ja jogurtticashewpähkinöitä ja päivitän blogin. Sillä mitä ihmiset tekisivät jos he eivät saisi lukea blogiani? Meillä on velvollisuutemme. Monet lukevat sen heti lähes ensi töikseen aamulla töihin päästyään. Teitä on useampia, tiedän sen... haa. Mutta en käräytä teitä.
Ymmärtäähän sen. Nytkin tulee taas niin sisältörikasta ja asiapitoista tekstiä että huhhuh.

Tänään olin opettelemassa taas vaihteeksi juoksemista. Juostiin. Käveltiin. Juostiin. Käveltiin. Juostiin. Käveltiin. Juostiin. Yleensä juostiin pimeimmissä ja vaikeakulkuisimmissa kohdissa ja käveltiin kun päästiin tasaiselle ja valaistulle paikalle. Yhteensä kuitenkin 9 kilsaa ja rapiat. Ja joutsenvenytykset päälle. Au jalkaterä kramppaa. Etureisivenytys. Au takareisi kramppaa. Mutta kiltisti on purkillinen magnesiumia ollut jo monta päivää töissä työpöydällä. Hyvin auttaa siellä avaamattomana kramppeihin. Kyllä.

Niin ja tänään ei tule runoa. Tulee vanha juomalaulu. Tai laulu. No. Siis yksi säkeistö. Laulu on Kuubalainen serenadi. Voi älkää vaan kysykö miksi tämä tähän.

Tom lauloi murheellisesti
ja säesti Watkinson.
Minä nielin kyyneleitä,
olin kovasti onneton.
– Niin, rakastin sinua silloin
ja rakastan vieläkin,
ja sun (vaalean)punainen sukkanauhas
on aarteeni kallehin.

Näen valon!!

2010-10-12T23:15:00.006+03:00

Nimittäin jääkaapissa! Vähäks hienoo. Siellä on myös yksi tölkillinen mehua ja muutama proteiinipatukka. No en ehtinyt käydä kaupassa!! Ehkä - toivottavasti - huomenna.

Töistä kiirehdin kotiin söpöiltyäni siinä välissä kuulemma taas kerran asiattomasti. Se on kuulkaa katsojan silmissä se, mä en sille voi mitään. Tiedän monia ihan immuuneja.

Remppasetä tuli katsomaan pari juttua ja saatiin ongittua jääkaapin johto esiin ja seinään. Ja laadittiin strategia joka käsittää keittiön valokatkaisijan siirtämisen seinän läpi toiselle puolelle, niin jääkaapin saa joskus siirrettyä paikaltaankin.

Sit kiirehdin tennikseen jo myöhässä. Sieltä kaveri-koriskaveri-tenniskaverin kanssa Ikeaan jossa lastattiin mun sänky mun autoon. Ja kaveri pääsi omiin toimiinsa.

Sit pitkä puhelu toisen kaverin kanssa ja sitten olikin enää sopivasti aikaa käydä syömässä ennen koristreenejä. Joissa melkein meni nilkka kiitos liukkaan lattian, mutta ei sit kuitenkaan ihan. Vähän vaan. Nauhat kireemmälle.

Ja niiden jälkeen tuon ensinmainitun kaverin kanssa, joka siis oli myös taas samoissa treeneissä raahattiin vielä sänkypaketit sisälle. Kiitos taas kerran hänelle. Ties monennenko kerran. Me nähdään niin paljon että välillä tuntuu melkein kuin oltais pari. Paitsi että jutellaan enemmän. Ja nauretaan. Ai tekeekö jotkut paritkin niin? No anyway.
Siinä sitten naapurin Sakukin kävi kääntymässä mun ovella - siis Saku on saku. Eli sakemanni. Eli saksanpaimenkoira. Rauhallinen tapaus. Toisin kuin yks toinen.

Telkkarissa jatkui vielä tuo homokeskusteluilta. Ei jaksanut katsoa. Homokeskustelenhan joka päivä.

Ja helvetti futisäijät menivät sössimään pelin - onneks en nähnyt sitäkään.

Nyt vähitellen nukkumaan, ihanat nää myöhäiset treenit. Taitaa mennä huomisen puolelle se unien näkeminen.

Mut koska ei vielä uneta, pistetään tähän vielä runokin.

Kasvoista kasvoihin tällä kadulla
kun tungos on katkeamaton
näen vain sinut
-Mirkka Rekola-

Ottaen huomioon että en koskaan näe ketään enkä mitään missään, tämä on oikein sopiva.

Hyvä minä hyvä netti

2010-10-11T21:06:00.007+03:00

Jee ihmiset! Mulla toimii nyt netti kotona, ei tarvii mönkiä töihin niin aikaisin päivittääkseen tätä blogia aamulla ennen töiden aloittamista.
Ja vielä viikon etuajassa!! Ei tällaista voi olla.

Ja koska sain tänään niin kauniita kehuja kun olin ollut ahkera viikonloppuna niin olin kohtuuahkera tänäänkin. Kävin siis paitsi postissa hakemassa mokkulan ja modeemin, niin kiinnitin verhotangon ja ripustin nolsuverhon, plus myös bamburulliksen keittiön ikkunaan. Ai että kirpaisee ottaa porakone ja alkaa rei'ittää juuri tasoitettuja ja maalattuja koskemattomia pintoja... au.

Nyt pitää alkaa taas päntätä Nalle Puhit läpi, jotta osaan sanoa miksi Puh on Puh. Voi eikö se nyt ole selvää?

Ja koska minulta kysyttiin mistä tämä lause on peräisin niin tässä se on.
Voi kun osais (ja kehtais) joskus huutaa näin lujaa...
"You're a wanker number nine!!!!" Mut onneksi omissa peleissä ei moisia huudella...