shhhh

Oltu taas jo pari päivää. Ei oo ehtiny/ollu asiaa. Voi ei on varmaan ollu rankkaa teillä.

Täällä käydään kyllä kummiin aikoihin...voi sitäkin jotakuta turkulaista unetonta, joka minun blogissani on käynyt viime aikoina puolen yön tuolla puolen. Tai sitten aamuvarhaisella. Ei nyt niin aikaisin kuin itse nousen, mutta aikaisin kuitenkin. Ei siinä, tervetuloa vaan, toivottavasti siitä on jotain iloa. Tai muuta positiivista vaikutusta.

Thaipotkiskelut on tältä erää nyt potkittu, jäljellä on vielä kaunis sinelmä jalkapöydässä, joka ei kuitenkaan haittaa elämää (ei siis tunnu käytössä).

Sitä äkkiseltään ajattelee, että refleksit ja reaktiokyky on sitä mitä on, luontaisesti. Mutta hohhoi että se on sou harjoituksen tulosta. Omassa lajissa on melkokin nopeat kädet ja jalat - siis tässä mielessä - jalkojen nopeudesta liikkumis-/etenemismielessä en sano mitään.
Nyt sitten kun olisi pitänyt reagoida edes jotenkin kaverin rauhalliseenkin potkuun niin silmä katsoo - aivo toteaa että jaha, toi jalka näyttäis nousevan - se taitaa potkaista - joo nousee edelleen - kyllä se tosiaan aikoo potkaista - nousee - jaa kohta se osuu jo - no nyt se osui. Koko tänä aikana ei tapahdu mitään muuta. Että edes harkitsis torjumista. Onneksi ei ollut ainoa.

Mutta nyt hiljenen taas hetkiseksi, siiheksi.

Oikein hyvää lähestyvää viikonloppua kaikille. Varsinkin minulle.