Ohhoh

Onko siitä tosiaan neljä viikkoa kun olen viimeksi tänne viitsinyt jotain tuottaa? Voisinpa sanoa että aika on mennyt kuin siivillä kun on ollut koko ajan niin hauskaa. Mutta aika on kuitenkin mennyt. Mennyt viikko taas kovin epäsäännöllisesti ja viikonloppu on kestänyt kuin vanha D:n biisi... kauan. (Huolimatta hyvästäkin seurasta - älköön kukaan nyt ottako itseensä). Tänään 24 sekuntiakin tuntui 24:ltä minuutilta - kirjaimellisesti.

Parin päivän päästä on kulunut puoli vuotta yhdestä lyhyestä (ja itse asiassa tavallaan nolostakin) sähköpostista. Sen jälkeen on virrannut niin käsittämätön määrä tajuntaa (kai se noin menee jos sana kerran on tajunnanvirta), muusta puhumattakaan. Mutta toivottavasti - ja niin uskon - se kaikki on vasta murto-osa siitä mitä on vielä luvassa. Kunhan tästä päästään kunnolla vauhtiin.

Kiitos tämän viikonlopun osalta auringosta, joka päästi minut Kuuvaan - siis KUUKAUDEN tauon jälkeen. Joka sulatti lumihankia kovaa vauhtia asfaltille. Joka lämmitti kasvoja ja mieltä. Joka paistoi jo korkealta. Joka nosti ulkolämpömittarini lukemat yli kymmenen plus-asteen (auringossa joo joo).