Kevät on täällä!

On. Turha osoitella kalenteria minulle. Voihan se olla että takatalvi vielä iskee, mutta kyllä kevät oli päivänselvästi tullut tänään ilmoille. Kevättalvi? No vaikka, kevättä se on sekin. Jos puolitoista kuukautta sitten päivittelin joulukuun auringon lämpöä, tänään kevätaurinko lämmitti niin kuin sen pitääkin.

Valo, kivi, vesi...

Tänään kotimatkalla kuvailemasta näitä otoksia mietin hetken tätä valokuvaamista. Siis omalta osaltani.

Mielielementtejäni ovat näköjään vesi ja kivi. Ehkä siihen vaikuttaa visuaalisuuden lisäksi niiden muutenkin mielenkiintoiset ominaisuudet - vaikka kivi on niin lujaa ja kovaa ja vesi sellaista kuin on, se on kuitenkin se kova kivi joka antaa periksi kun ne ovat tarpeeksi vuorovaikutuksessa.

Ja valo. Tietenkin valo on valokuvauksessa välttämättömyys jo sinänsä, mutta olen nimenomaan tyytyväinen, jos onnistun tallentamaan kuvaan jotenkin erityisen valon tai sen aiheuttaman efektin.

En yleensä ainakaan pyri saamaan kuviini mitään sanomaa, vaan se on enemmänkin vain yritystä vangita silmän näkemä kauneus kuvaksi. Ja jo siinä onnistuminen itsessään antaa iloa, sen kuvan lisäksi.

Kauneinta en kuitenkaan koskaan pysty taltioimaan millekään filmille tai muistikortille. Nimittäin sitä mitä näen kun katson häntä.
Mutta onneksi näen sen silmilläni ja voin tallentaa sen sydämeeni.

Te saatte siis tyytyä näihin.