Tunnelma tiivistyy

Viitaten vain siihen, että olen tänään vielä tiivistellyt makkarin ikkunaa ja partsin ovea. Nyt alkaa olla aika hyvä. Makkarissakin pystyy halutessaan oleilemaan, ei tarvii välttämättä kömpiä saman tien ylös ja liikkeelle.

Eilinen jäi väliin tämän bloggailun suhteen, ponkaisin töistä heti Hesaan ja sieltä vielä illalla takaisin. Mitä järkeä? No en tiedä, mutta hyvän ystävän näkeminen oli sen arvoista kyllä. Mikäs tuolla tyhjähköä moottoritietä takaisin ajellessa.

Eksältä tuli kaunis tekstiviesti edellisenä iltana. Kiitos siitä ja toivon vilpittömästi hänelle sitä samaa.

Tänään sain yllättäen käydä myös joulumarkkinoilla syömässä riisipuuroa ja juomassa glögiä. :) Mukava, talvinen sää - sekä puuro että glögi lämmittivät miellyttävästi ;)

Tunnistin tämän tyypin, joka seisoskeli Tuomiokirkon nurkilla - mutta ihan tuurilla.

Huomenna jos olisi nätti sää voisi harkita kamerointia ja säästä riippumatta punttisalia. Mutta vain jos ei tule mitään parempaa... ja ehtiihän noita vaikka mitä.

Ainiin. Tuli aikanaan torpattua P!nkin uusin biisi täysin. No ei se edelleenkään parasta P!nkiä ole, se ei tuo muijan ääntä esiin sen ansaitsemalla tavalla. Mutta biisiin sinänsä tottuu - nyt pitää jo pistää kovemmalle kun se tulee radiosta. Ei auta. Video on - hmm - mielenkiintoinen. Paras kohta 2.51-2.53.

Na also!

Nonni! Klo 21.56 se oli valmis, patjatkin päällä. SÄNKY! Noin kolme tuntia siihen meni.

40-vaiheinen kokoamisohje virheettömästi läpi. Plus ohjeen lisäksi liimat sinne myös, edes tämän puusepän sielu ei kestä sänkyä joka olis pelkillä ruuveilla kasassa...vaikka onkin Ikeasta. Ja sitä liimaa pitikin lähteä ostamaan kesken kaiken, kun oli juuri päässyt alkuun ja huomasi että entinen olikin kuivunut pulloon... Eli erityisaplodit, etten luovuttanut siinäkään vaiheessa vaan ajelin tyyyyynesti rautakauppaan ja takaisin. Ymppimättä ja ilman u-käännöksiä.

Nyt on selkä poikki. Saiskohan jostain selkähierontaa?

Lisäksi illan kevennys oli että pääsi puhumaan saksaa kesken kaiken. Puoli kymmenen aikaan jostain alkoi kuulua kauheeta kitararokkia ja ajattelin että helvetti. Mun Gaga ei kuulu edes. No ei kun porraskäytävään ja musa kuului kaksi kerrosta ylempää eikä edes suoraan yläpuolelta. Rohkeasti ovikellon soitto, asukki oli ei-suomalaisperäisen näköinen jätkä joka kyllä puhui suomea. Sanoin ihan ystävällisesti että voisko aavistuksen hiljentää... Sitten sieltä pyyhälsi paitsi 16-viikkoinen koiranpentu niin myös toinen, enemmän suomalaisen näköinen jätkä, joka rupesi puhumaan suomea epäilyttävän saksalaisesti murtaen. No vaihdettiin sit saksalle ja juteltiin siinä hetki ystävällisessä hengessä. Kutsuttiin mukaan istumaan iltaakin heidän kanssaan, mut sanoin kiitos, ei kiitos, joku toinen kerta. Musakin hiljennettiin kiltisti.
Kannatti mennä reippaasti itse sanomaan eikä soittaa isännöitsijälle. :)

Nytpä sitten vain kohti vaakatasoa. Patjat ja sänky saavat kyllä levätä ja totutella ihan keskenään vielä tämän yön.

PS. Muistakaa laittaa roosaa huomenna. Mäkin oon luvannut nolata itseni töissä vanhoissa vaaleanpunaisissa farkuissani. Joissa on kaiken lisäksi lahkeen ulkoreunassa kangas"raita". Joo kysykää vaan miltä vuosikymmeneltä nää tuunatut pökät on. Otan kyllä NIIIN vaihtohousut mukaan ennen kuin lähden töistä "ihmisten ilmoille".

Näen valon!!

Nimittäin jääkaapissa! Vähäks hienoo. Siellä on myös yksi tölkillinen mehua ja muutama proteiinipatukka. No en ehtinyt käydä kaupassa!! Ehkä - toivottavasti - huomenna.

Töistä kiirehdin kotiin söpöiltyäni siinä välissä kuulemma taas kerran asiattomasti. Se on kuulkaa katsojan silmissä se, mä en sille voi mitään. Tiedän monia ihan immuuneja.

Remppasetä tuli katsomaan pari juttua ja saatiin ongittua jääkaapin johto esiin ja seinään. Ja laadittiin strategia joka käsittää keittiön valokatkaisijan siirtämisen seinän läpi toiselle puolelle, niin jääkaapin saa joskus siirrettyä paikaltaankin.

Sit kiirehdin tennikseen jo myöhässä. Sieltä kaveri-koriskaveri-tenniskaverin kanssa Ikeaan jossa lastattiin mun sänky mun autoon. Ja kaveri pääsi omiin toimiinsa.

Sit pitkä puhelu toisen kaverin kanssa ja sitten olikin enää sopivasti aikaa käydä syömässä ennen koristreenejä. Joissa melkein meni nilkka kiitos liukkaan lattian, mutta ei sit kuitenkaan ihan. Vähän vaan. Nauhat kireemmälle.

Ja niiden jälkeen tuon ensinmainitun kaverin kanssa, joka siis oli myös taas samoissa treeneissä raahattiin vielä sänkypaketit sisälle. Kiitos taas kerran hänelle. Ties monennenko kerran. Me nähdään niin paljon että välillä tuntuu melkein kuin oltais pari. Paitsi että jutellaan enemmän. Ja nauretaan. Ai tekeekö jotkut paritkin niin? No anyway.
Siinä sitten naapurin Sakukin kävi kääntymässä mun ovella - siis Saku on saku. Eli sakemanni. Eli saksanpaimenkoira. Rauhallinen tapaus. Toisin kuin yks toinen.

Telkkarissa jatkui vielä tuo homokeskusteluilta. Ei jaksanut katsoa. Homokeskustelenhan joka päivä.

Ja helvetti futisäijät menivät sössimään pelin - onneks en nähnyt sitäkään.

Nyt vähitellen nukkumaan, ihanat nää myöhäiset treenit. Taitaa mennä huomisen puolelle se unien näkeminen.

Mut koska ei vielä uneta, pistetään tähän vielä runokin.

Kasvoista kasvoihin tällä kadulla
kun tungos on katkeamaton
näen vain sinut
-Mirkka Rekola-

Ottaen huomioon että en koskaan näe ketään enkä mitään missään, tämä on oikein sopiva.

Hujan hajan

Oikeasti, mä alan laittaa otsikoiksi vaan juoksevat numerot tai pvm:n tai jotain. Miksi se on useimmiten tosi vaikeaa keksiä sitä? No eilinen oli helppo, mutta...

Ööö. Ei mitään erityistä (no eipä, mutta joo). Toissailtana tein päätöksen/lupauksen ja pidin sen ihan jopa yön yli. Hienoa. Hyvä minä. Niin sitä pitää. Että ei siitä sitten sen enempää.

Eilen sain sitten ostettua sen pyykinkuivaustelineen, ja jopa laitettua sen paikalleen. Se kävi jopa yllättävän kätevästi. Sitä ennen olin istunut jännittyneenä keittiön lattialla ohjekirja kädessä uuden pesukoneen edessä kun laitoin sen ekaa kertaa pyörimään... pysyykö vesi joka kohdasta siellä missä pitää eli putkien ja koneen sisäpuolella... pysyykö kone jotakuinkin paikallaan.... Kaikki meni jees ja nyt on annos puhtoisia vaatteita narulla roikkumassa.
Pystytin myös kirjahyllyä lisää ja sain vähät kirjani siihen. Kyl se tästä.

Unensaannissa oli vähän vaikeuksia, ehkä se sänky pitäisi hankkia pikapuoliin, onhan se sohva ihan jees, mut...tai voihan se tosiaan ehkä mahdollisesti kukaties sittenkin olla niinkin, että unensaantiin vaikuttivat jotkut aivan muut asiat.
Jaa-a. Ei voi tietää.

Koskapa viime postaukset ovat olleet niin - no - runollisia, vedetään tähän vähän kevennystä...

Kolmas yö

Kolme yötä takana uudessa kodissa. Eilen meni taas kovin juoksenteluksi ja pyöräilyksi (en valita!!) ja muuksi säätämiseksi joten kun pääsin kaupan (uudistettu!) kautta kotiin, kello lähenteli jo yhdeksää.

Ohjelmaan kuuluikin sitten enää vain yhden leffan katsominen loppuun ja tutustuminen pesukoneen käyttöohjeisiin - ennen kuin syntyy likaisten ja puhtaiden vaatteiden kaaos siihen nyt ah niin hallittuun kaaokseen.

Tänään täytyy käydä ostamassa pyykinkuivausteline...
Tänään kun ei tarvitse (!) juoksennella. Eikä pyöräillä. Vain tennistellä, koristella ja todennäköisesti säätää. Mutta siinä välissä ehtii...

Arvo

Sain tänään ilon allekirjoittaa kauppakirjat nykyisestä, kohta siis entisestä kämpästä. Vaikka muuttomieliala on tietyistä syistä ristiriitainen, niin tottahan se on hyvä että kaupaksi meni, kun kerran pois on pyrkimässä.

Se ei kuitenkaan ole asia, joka ilahduttaa eniten tänään. Elämä osaa joskus sentään yllättää positiivisestikin ja heittää kierrepallolla vanhoistakin ympyröistä uusia ulottuvuuksia tarjolle.