Jäähyväiset

Eilen kävin sirottelemassa Pöksyn tuhkat mereen, missäs muualla kuin Kuuvassa. Olin luullut, että siitä tulisi kovin itkettävä hetki, mutta ilmeisesti olen jo ehtinyt jättää ne hyvästit ja surra sen menetyksen niin perusteellisesti tässä kesän ja alkusyksyn aikana, että selvisin yhdellä nenäliinalla.

Tosin menin lähes sinne mereen perässä, mutta onneksi selvisin vain vasemman jalan upotuksella....

Nyt pappa saa lepäillä siellä rauhassa.

Muistoissa - in memoriam

Hieman yllättäen jouduin perjantaina tekemään raskaan päätöksen ja päästämään rakkaan pappani, Pöksyn, onnellisemmille ja rauhallisemmille rannoille lepäämään.
Elämä kävi sille liian rankaksi.
Nyt ei enää kukaan ole vastassa ovella. Koti on hiirenhiljainen.

Kiitos näistä vuosista.