Nonni! Klo 21.56 se oli valmis, patjatkin päällä. SÄNKY! Noin kolme tuntia siihen meni.
40-vaiheinen kokoamisohje virheettömästi läpi. Plus ohjeen lisäksi liimat sinne myös, edes tämän puusepän sielu ei kestä sänkyä joka olis pelkillä ruuveilla kasassa...vaikka onkin Ikeasta. Ja sitä liimaa pitikin lähteä ostamaan kesken kaiken, kun oli juuri päässyt alkuun ja huomasi että entinen olikin kuivunut pulloon... Eli erityisaplodit, etten luovuttanut siinäkään vaiheessa vaan ajelin tyyyyynesti rautakauppaan ja takaisin. Ymppimättä ja ilman u-käännöksiä.
Nyt on selkä poikki. Saiskohan jostain selkähierontaa?
Lisäksi illan kevennys oli että pääsi puhumaan saksaa kesken kaiken. Puoli kymmenen aikaan jostain alkoi kuulua kauheeta kitararokkia ja ajattelin että helvetti. Mun Gaga ei kuulu edes. No ei kun porraskäytävään ja musa kuului kaksi kerrosta ylempää eikä edes suoraan yläpuolelta. Rohkeasti ovikellon soitto, asukki oli ei-suomalaisperäisen näköinen jätkä joka kyllä puhui suomea. Sanoin ihan ystävällisesti että voisko aavistuksen hiljentää... Sitten sieltä pyyhälsi paitsi 16-viikkoinen koiranpentu niin myös toinen, enemmän suomalaisen näköinen jätkä, joka rupesi puhumaan suomea epäilyttävän saksalaisesti murtaen. No vaihdettiin sit saksalle ja juteltiin siinä hetki ystävällisessä hengessä. Kutsuttiin mukaan istumaan iltaakin heidän kanssaan, mut sanoin kiitos, ei kiitos, joku toinen kerta. Musakin hiljennettiin kiltisti.
Kannatti mennä reippaasti itse sanomaan eikä soittaa isännöitsijälle. :)
Nytpä sitten vain kohti vaakatasoa. Patjat ja sänky saavat kyllä levätä ja totutella ihan keskenään vielä tämän yön.
PS. Muistakaa laittaa roosaa huomenna. Mäkin oon luvannut nolata itseni töissä vanhoissa vaaleanpunaisissa farkuissani. Joissa on kaiken lisäksi lahkeen ulkoreunassa kangas"raita". Joo kysykää vaan miltä vuosikymmeneltä nää tuunatut pökät on. Otan kyllä NIIIN vaihtohousut mukaan ennen kuin lähden töistä "ihmisten ilmoille".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti