Outoa

Hengähdystauko pakkaamisesta. Yläselkä alkaa jo protestoida.

On tämä elämä outoa. Olen tilanteessa, jossa en ikinä olisi kuvitellut olevani. Enkä toivonutkaan. Ja muitakin ihmisiä on tilanteessa, joissa en itse enkä heidän toivoisi olevan - varsinkaan toisen heistä. Hän on minulle tärkeä, toista en edes tunne.

Se ei tarkoita sitä, etteikö minulla olisi osittain todella hyvä olla tällä hetkellä. Mutta kun siinä on toinenkin puoli. Tai onhan niitä puolia kai enemmänkin.

Ehkä vain haluan että - no tiedän mitä haluan, mutta haluan että se on sitten myös totta eikä vain vihreämpää ruohoa tiedätte missä. Ja sittenkin haluan sitä osittain huonolla omallatunnolla.
Mutta haluan kuitenkin.