torstai 30. syyskuuta 2010

Muurinmurtaja ja muuri

Miksi haluaisi tietää toisenkin lausumattomat ajatukset
Onhan omissakin usein liikaa

Miksi haluaisi tuntea onnea saatika kipua toisenkin puolesta
Olisihan helpointa olla välittämättä omistakaan tunteista

Miksi tuntea pahoinvointia luullessaan menettäneensä jotain
kun se voisi olla lähes yhdentekevääkin

Miksi antaa kenenkään sekoittaa kaikki
kun vuosien varrella on saanut asioita edes johonkin järjestykseen

Miksi tuntea toisen läsnäolo
Voihan aina kysyä oletko paikalla

Miksi vetää syvään henkeä, aistia, ja tuntea sähköiskuja päästä varpaisiin
Riittäähän että hengittää sisään ja ulos - niin pysyy hyvin hengissä

Miksi nauraa sydämellään niin että poskeen sattuu
kun hymylläkin pääsee pitkälle

Miksi antaa kenenkään koskettaa niin että järki sumenee
Parempi on pysyä selvin päin

Miksi katsoa kenenkään silmiin ja nähdä kaikki vastaukset
Tietohan lisää tuskaa

Miksi antaa kenenkään katsoa silmiin ja nähdä sisimpään asti
sehän on tarkoituksella sisällä, piilossa

Minä uskon tietäväni miksi

Kunpa sinäkin


Edit: Et. Ainakaan vielä. Sinun takiasi toivon että joskus. Jonkun kanssa.

Edit2 viikkoja myöhemmin: Jess, jess, jess! Minun kanssani. Kiitos.

3 kommenttia:

  1. Kiitos ihanasta runosta! Oletko kirjoittanut itse? Todella kaunis nimittäin...

    VastaaPoista
  2. Olen. Mutta kiitokset kuuluvat sille joka minut sai sen kirjoittamaan.

    VastaaPoista