maanantai 25. lokakuuta 2010

Ma osa II (eli on myös osa I - se kuuluu lukea ensin, periaatteessa, se on heti tässä alapuolella)

Nyt sitä levotonta?

Mun on ensinnäkin paras olla huomenna hyvässä kunnossa, tavallistakin ihanampi itseni ja ehkä vielä keksiä jotain - en tiedä vielä mitä, koska en pysynytkään lupaamassani suunnitelmassa vaan menin tekemään asioita. Siis mikäli pääsen huomenna liikkelle - jos en, sillä ei sitten taas ole väliä, koska olen turvassa täällä kotona... Mutta hei, mulla oli ja on oikeasti sen verta hyvä olo - ehkä pastillit ja halaus vaan olivat niin tehokkaita...? (eli kenen syy?) Nyt juon ihan just kuitenkin mehua ja lepäilen... (sädekehähymiö)

Mut joo - no mä siis hallitsen tuon ns. tipahtamisen. Kaveri taas oli mennyt kokeilemaan kuperkeikkoja (siis kaksi riitti - kuulemma kolahteli enemmän kuin silloin joskus). Ja nyt hän aikoo myös kokeilla sitä tipahtamista, oli kiinnostunut asiasta - kysyi mm. että molemmat polvetko samaan aikaan? Juu. Jotakuinkin ainakin. Pelottavaa missä seurassa liikun. Tai missä seurassa mun kaveri liikkuu.
Sanoin, että ei pidä kokeilla sukat jalassa, siis kengät pitää olla. Kokeiltu on. Sukkasillaan kolahtaa liian lujaa.

Pitäis olla jo nukkumassa kun tarvis aamulla mennä ajoissa suorittamaan elvytystoimia. (hyi saatana tää mehu on käynyttä! mitvit? anteeks nyt en voi juoda mehuakaan...)

Kun tulin töistä kotiin, yks talon mummeleista oli myös tulossa samalla hissillä ja kysyi mikä mun mitta on? Kysyin, että mihin suuntaan? No pituus (aijaa?). No metri 87 vastasin. Eikö sen enempää - hän luuli että selvästi enemmän. Mitä??? Ekaa kertaa joku tuollee kommentoi. Mut tiedän muitakin jotka näyttävät pidemmältä kuin ovat. Ovatkin ihan pieniä. Nyt siis näköjään minäkin. Sekin tarttuu!!!!!!!

Tämän levottomampaa ei nyt tullut, ei se oikein yksin onnistu... nyt parit merenneidot ja joutsenet ja sitten unten maille. Ja valmistautumaan nuhteluun.
Ei auta kuin... jotain... yrittää...

6 kommenttia:

  1. tsiisus, että oot pitkä.

    VastaaPoista
  2. En oo Tsiisus. Se on mies. Mut joo pitkä oon. Eikä millään pahalla mutta toi on just se normikommentti. Vähän vaihtelevilla sanamuodoilla. Härskeimmin jengi tuijottaa kokemukseni mukaan kuitenkin Pohjois-Savossa, jossa on tullut kesiä vietettyä. Mistä mahtaa johtua? En oo kuitenkaan vielä kellekään missään todennut että ootpa pätkä. Miks ihmeessä sitä pituutta pitää päivitellä? Toiset on lyhkäsempiä, toiset pidempiä, toiset vaaleita, toiset tummia... Mua pituuteni ei koskaan oo haitannu, tykkään olla pitkä ja oon liikkunu sellaisissa ympyröissä jossa siitä on etua. Mutta vois hetken miettiä, että joillekin (varsinkin naisille) se jostain syystä voi ollakin ongelma, ja vois siis jättää päivittelemättä.

    VastaaPoista
  3. anteeks, ei ollu todellakaan tarkoitus tuottaa pahaa mieltä sinnekkään päin. mie ite ihailen pitkiä ihmisiä -- ja tykkään siitä miten pitää kurottautua vähän halaukseen etc.
    (( paitsi sillon ku hartiat ovat kuolla ja toinen ei uhallaan jousta polvista. ))
    eli tuu joskus pohjois-karjalaan ja saat ainaki multa ihailua~

    VastaaPoista
  4. Ei myöskään ollut tarkoitus olla tyly. En pahoittanut mieltäni. Mutta kun se vaan on lähes 90% kerroista kun tapaa uuden ihmisen niin kysytään/kommentoidaan pituutta jotenkin. Vaikka kommentoija pitäisikin sitä hienona (se nyt on vaan yksi ominaisuus - itse en pidä lyhyyttä yhtään sen huonompana, kunhan itse saan olla näin pitkä, heh - olen parhaillaankin tosi ihastunut naiseen, joka on alle 180-senttinen... :D ), se harvemmin tuodaan esiin.

    Se vaan tuntuu niin hassulta. Miksi sitä pitää kommentoida - eihän lyhyillekään kommentoida - kai? Vai? Voihan olla, etten vain tiedä sitä, kun en itse ole enkä itse kommentoi...

    Mutta kiitos blogiin kommentoimisesta :)

    VastaaPoista
  5. oikeastaan miulle, 166 cm, kommentoidaan -- etenkin miespuoliset piitkät kaverit rakastaa huumorin repimistä miun koosta.

    mut pituus on jotenki niin oleellinen osa ihmistä - ja sit ku mietitään puheenaihetta niin helposti jotain toiseen liittyvää, esim jotain villasukkia tai pituutta. ainaki meillä täällä.
    miun kaveripiirissä on nykyään paljon tosi eripituisia tyyppejä ja se on täysin luontevaa -
    meille on myös luontevaa heittää kauhean paskaa vitsiä siitä kuinka neiti s (( noin 160 cm )) tarvitsee neiti h:n (( n. 179 cm )) apua saadakseen piponsa hyllyltä...

    VastaaPoista
  6. Jaa, katsos niin se taas meni, ehkä siitä "lyhyydestäkin" sitten kommentoidaan. Jostain ihmeen syystä ei oo omiin korviin sattunut :D - mutta sähän oot just tilastollisesti hyvinkin keskimittainen suomalainen nainen.

    Niin ja kaveripiirit onkin sitten ihan oma lukunsa :)

    VastaaPoista